Vuoristolomalle Alpeille – vaan minne ja miten? Tämä matkaopas esittelee alppialueita neljästä maasta. Maat ovat Ranska, Monaco, Sveitsi ja Liechtenstein.
|
Alpit ovat läntisen Euroopan korkein vuoristo. Alpit kattavat osia peräti kahdeksasta eri maasta: Ranska, Monaco, Sveitsi, Liechtenstein, Saksa, Itävalta, Italia ja Slovenia. Alppituristilla riittää siis valinnanvaraa.
Tämä alppimatkailijan opas on tarkoitettu kesäistä lomamatkaa suunnitteleville. Opas on kirjoitettu erityisesti ajatellen pitkää autolomaa ja kiertelyä paikasta toiseen. Opas sisältää yleistietosivun ja maakohtaiset sivut. Tiedot ja suositukset perustuvat omiin kokemuksiin automatkoilta. Opas on julkaistu 2012.
Yleistietosivu eli siis tämä sivu on maille yhteinen. Ensiksi pohditaan, miten Alpeille Suomesta pääsee. Sen jälkeen tutustutaan Saksaan, jonka kautta autoreitti yleensä kulkee. Esittelyssä on joitakin reittivaihtoehtoja ja pysähdyspaikkoja matkalla Saksan halki Alppien suuntaan. Muut maat on käsitelty kunkin maan omalla sivulla.
| Maat: | |
| Yleistietoa: | Miten Alpeille pääsee? — Koska matkustaa? — Saksan läpi Alpeille |
| Lue myös: Norja |
| Nähtävyysavain | |
|---|---|
| (*) | Tavanomainen: Poikkea ohi mennessä. |
| (**) | Hieno: Tule kauempaakin. |
| (***) | Mahtava: Suunnittele matka tämän mukaan. |
|
|
Alpeille pääsee Suomesta monellakin tavalla. Mikä niistä on paras?
Lento on ainoa vaihtoehto, jos matkaan on käytettävissä vain noin viikon verran aikaa tai peräti vähemmän. Lento on nopea ja saattaapa olla edullinenkin. Lentäessä ei ole sitä vaaraa, että tutustuisi väliin jääviin maihin.
Laiva. Jos ilmojen halki kiitäminen ei miellytä, on seurauksena yhdistetty meri- ja automatka. Laiva, tuo vanhan hyvän ajan matkustustapa, sopii turisteille, joilla on sijoittaa matkaan riittävästi aikaa. Meritien valinneiden on syytä varata Alpeilla käyntiin vähintään 2 viikkoa. Kolmekaan viikkoa ei ole liioittelua.
Meritie Suomesta Saksaan on pitkä ja kestää yli vuorokauden. Travemündestä Pohjois-Saksan rannikolta on lähimmille Alpeille eli Saksan etelärajalle noin 900 km ajomatka. Meno- ja tulomatkaan hujahtaakin helposti yhteensä noin viikon verran, ajoinnosta ja pysähdyksien lukumäärästä riippuen.
Hätäisimpiä voi hidas laivamatkustus pitkästyttää. Ainakin Finnlinesin laivat ovat ylenpalttisiin Ruotsin-laivoihin tottuneille karut. Laivalla on mitätön kauppa, lapsille surkea leikkihuone ja pari kehnoa vanhaa peliä. Ainoa varsinainen ajanviete on ravintola ja/tai baari. Ähky uhkaa siis. Laivaan kannattaa varata paljon tekemistä mukaan: lukemista, pelejä, tietokone, kamera jne. Ulkovaatteet ja aurinkolasit ovat kätevät, niin pääsee hyvän sään sattuessa kannelle lorvimaan. Kännykkä kuuluu merellä joissain kohdin, toisissa ei. Merenkäyntiin kannattaa varautua, jos on keikutukselle herkkä. Investointi astetta isompaan hyttiin on myös suositeltava, sillä aikaa hytissä notkumiseen on vähintäänkin riittävästi. Tunnelma tiivistyy ja seinät kaatuvat päälle.
Laivojen aikataulut (vuonna 2012) ovat valitettavasti suomalaisturistin kannalta mahdollisimman huonot: perillä Saksassa ollaan myöhään illalla, joten heti matkan ensitöiksi on löydettävä majapaikka sen sijaan, että pääsisi heti jatkamaan matkaa. Takaisin päin tullessa laivalla taas vietetään kaksi vajaata yötä. Laivaan mennään yöllä ja sieltä tullaan ulos aamuvarhaisella. No, aikataulut ajan mittaan vaihtuvat ja joillekin tämmöinenkin aikataulu saattaa sopia.
Suomesta pääsee – ainakin toisinaan – laivalla myös Puolan Gdanskiin tai Saksan Rostockiin. Näitä vaihtoehtoja voi myös harkita varsinkin, jos haluaa tutustua itäisempään Eurooppaan. Merkittävää kilometrien säästöä ei näillä keinoin kuitenkaan tule.
Perinteinen Ruotsin läpiajo on tosiautoilijan vaihtoehto. Ensin laivalla Tukholmaan tai Kapellskäriin, sitten kaahataan päivässä etelään kohti Tanskaa ja Saksaa niin pitkälle kuin jaksaa. Tämä on raskas ajorupeama eikä päivässä vielä pitkälle pötki. Hyvä, jos Tanskaan asti pääsee. Ruotsin puolustukseksi on sanottava, että tie on hyvä ja joutuisa. Tätä kautta huristellen matkaan tulee kuitenkin huomattavasti lisäkilometrejä ja auton penkkiin ehtii kyllästyä jo ennen Saksan rajaa. Tukholmasta on lähimmille Alpeille noin 1800 km matka.
Mennäkö Ruotsin kautta vaiko laivalla suoraan Saksaan? Molemmat vaihtoehdot ovat suurin piirtein yhtä nopeat. Valinnassa painavat kulut ja se, haluaako viettää matkapäivän autossa vai laivassa. Meritie on tavallisesti ollut kalliimpi vaihtoehto.
Baltiankin läpi voi yrittää. Tämäkin reitti tietää ankaraa autossa istumista. Lähimmille Alpeille Itävaltaan on Tallinnasta yli 1700 km. Bonuksena tutustuu Itä-Eurooppaan eikä joudu virumaan autolautalla liian pitkään. Reitti on mielekäs Alppien itäosiin tutustuville, mutta länsiosiin tulee kyllä kovin pitkä matka.
Kun kyse on pitkästä autolomasta, se on usein pakko ajoittaa kesäloman ajaksi. Mihin aikaan kesästä lähtö kannattaisi ajoittaa? Loma-aikoina voi odottaa ruuhkia siellä, minne suomalainenkin turisti olisi menossa. Erityisesti loman alkamis- ja loppumispäivinä tulee moottoriteille ruuhkaa. Keski-Euroopassa ei ole mitään tiettyä yhtenäistä kesäloman alkupäivää, vaan mm. koulut loppuvat eri paikoissa eri aikaan. Tyypillisesti heinäkuun loppu ja elokuu ovat sikäläistä loma-aikaa. Loma voi jatkua syyskuulle asti.
Kesäkuu on hyvä aika Keski-Euroopan lomalle. Lomakohteissa ei ole liikoja ruuhkia, kun kohdemaan kansalaiset ovat vielä ahkerasti töissä ja koulussa. Turistipalvelut kuitenkin toimivat jo. Kesäkuun alussa saa usein laivaliputkin halvemmalla, kun kesäsesonki ei ole vielä alkanut. Sään puolesta kesäkuussa voi hyvin olla kesäisen lämmintä, mutta koleaankin on toki syytä varautua, erityisesti korkealla vuoristossa. Korkeimmat alppitiet eivät välttämättä ole kesäkuun alussa vielä auki.
Toukokuukin voi sopia. Silloin on sopiva aika vierailla vaikkapa Monacossa ja Etelä-Ranskassa. Toukokuussa ei ehkä ole vielä liian kuumaakaan. Toisaalta korkeimmat serpentiinitiet ovat vielä lumen alla ja vuorilla vaellus voi olla kylmää kyytiä.
Sesongin ulkopuolella matkustamisesta on käytännön hyötyä myös majapaikan valinnassa. Majoissa on suurempi valinnanvara ja hinnastakin ehkä pystyy neuvottelemaan. Jotkut hyvät majapaikat ottavat sesonkina vain viikkovieraita, mutta sesongin ulkopuolella lyhyempikin majoitus voi onnistua.
Juhlapäivissä on eroja maasta toiseen. Ne kannattaa tarkistaa ennen matkaa. Helluntai esimerkiksi tarkoittaa pitkää viikonloppua ja turistien massaesiintymiä suosikkikohteissa. Shoppailupäivä ei onnistu, jos kaupat sattuvatkin olemaan pyhänä kiinni, joten sellaiseksi päiväksi voi katsella muuta tekemistä.
Matkustamiseen on karkeasti kaksi tapaa: 1) Mennään sinne, minne nenä näyttää, tai 2) suunnitellaan matka etukäteen.
Nenästrategia on siinä mielessä helpompi, että pitkällistä valmistelua ei ole eikä tule. Matkavauhdin voi säätää tunnelmaan sopivaksi. Voi pysähdellä juuri siellä, missä sattuu huvittamaan. Riittää, kun ehtii paluulennolle tai -laivaan. Toisaalta näin joutuu väkisinkin käymään vain siellä, mitä sattuu tien varrella näkemään, ja majoittumaan siinä murjussa, mistä vielä löytyy tilaa.
Suunniteltu matka antaa lomapäiville ja rahalle enemmän vastinetta. Kun tietää jo etukäteen, minne on pyrkimässä, ei aika tuhlaannu matkalla selvittämiseen ja säätämiseen. Varaamalla majapaikat etukäteen saa jokaiseen matkapäivään pari tuntia lisäaikaa, kun iltaa ei tarvitse varata majoituksen etsiskelyyn. Kannattaa myös valita etukäteen ne isot nähtävyydet ja pääkohteet, joissa aikoo joka tapauksessa käydä. Silloin ei tarvitse matkan päällä ihmetellä ja neuvotella, mitähän tässä tekisi ja voi kun on tylsää. Etukäteen suunniteltukin matka sallii toki säätövaraa, sillä vähäpätöisemmät kohteet voi matkan varrella vaihtaa vielä toisiin.
Matkat on nykyään mahdollista suunnitella etukäteen hyvinkin tarkasti. Netistä löytää matkaoppaita, hotelleita ja nähtävyyksiä pilvin pimein. Paikan päällä voi seikkailla virtuaalisesti vaikka Googlen katunäkymän avulla. Matkakirjojakin on jos jonkinlaisia. Valitettavasti pienimmistä (ja usein hauskimmista) majapaikoista ja nähtävyyksistä ei aina ole helppoa löytää tietoa. Ahkera haeskelu auttaa tässäkin.
Majoitusta kannattaa etsiä muualtakin kuin verkon hotellihakupalveluista. Niissä on kalliilla standardihotelleilla yliedustus. Persoonalliset yksityiset majat löytyvät paremmin omien kotisivujensa kautta tai toisaalta majapaikkaluetteloista. Monilla paikkakunnilla on omat turistisivut, joista saattaa löytää majapaikkavaihtoehtoja. Google mapsistä voi myös löytyä. Ensin haetaan kartalle haluttu alue. Sen jälkeen kirjoitetaan hakusanaksi hotel, Ferienwohnung, chalet tai vastaava sana. Kannattaa yrittää useita hakusanoja, kunnes tärppää. Majoitusalan nettipalvelut jättävät välillä toivomisen varaa, mutta pitkänkin matkan voi kyllä itse hyvin suunnitella ja varata verkon kautta.
Autoilijan alppimatka kulkee hyvin todennäköisesti Saksan läpi. Talla pohjaan siis! Pohjois-Saksa on alavaa maata, jonka vuoristoturisti ohittaa mahdollisimman nopeasti. Moottori ulvoo, kun vuoristoturisti kaahaa autobaanaa tasamaata pakoon.
Saksan moottoritie eli Autobahn on suomalaiselle vieras formularata. Täällä otetaan tehot irti sekä autosta että kuskista. Suuri osa moottoriteistä on edelleen ilman nopeusrajoitusta. Suositus on enintään 130 km/h, mutta sitä ei noudateta. Kun rekkakaista jurnuttaa 80–90 km/h ja ohituskaista(t) 130–180 km/h, nousevat nopeuserot huomattavan suuriksi. Sivuilta hyökkääviä on koko ajan oltava väistämässä. Aivan tavallista on, että oikealta tuppaa suoraan eteen hidas rekka tai muu jurnuttaja, kun itse on juuri ohittamassa sitä. Moottoritielle myös tullaan kolmion takaa suoraan toisten eteen. Jollei kolmion takaa tulijalle anna tilaa välittömästi, voi seurauksena olla torvikonsertti tai tuhoisa kolari. Kun taas itse pyörit ohituskaistalla, on perässä varmasti kohta Ferrari tai Porsche metrin päässä tilaa vaatimassa ja se kaahaa ohitsesi ennen kuin olet kaistaa ehtinyt vaihtaa.
Reaktionopeutta ja taustapeilejä siis tarvitaan tai rysähdys on väistämätön.
Ennen matkaa on autonsa suorituskyvystä innostuneiden syytä tarkistaa renkaidensa nopeusluokka. Osa Suomessa myytävistä renkaista kestää enintään 160 km/h nopeuden.
Kaikissa alppimaissa Sveitsiä ja Liechtensteinia lukuun ottamatta käy nykyään euro. Enää ei tarvitse niin tarkkaan miettiä, montako seteliä vaihtaa ennen matkaan. Ylijääneet setelit on helppo tuhlata Suomessa eikä niistä tarvitse hankkiutua väkisin matkalla eroon.
Käteistä kannattaa varata kotimaata enemmän. Korteista ainakin American Express käy huonosti. Visa käy useammin, mutta joskus saattaa sattua, ettei suomalainen kortti toimikaan. Käteisnosto luottokortilla taas on maksullista, joten setelit kannattaa tankata taskuun jo kotimaasta.
Tankkaaminen on autoilijalla väistämättä edessä. Moottoritien varren bensa-asemien varaan ei kannata jättäytyä. Itse bensankin saa halvemmalta pikkuisen syrjemmästä. Hintaero voi olla huomattavan suuri (20 snt/l vuonna 2011). Hae siis halpaa asemaa. Saksan bensassa super tarkoittaa 95-oktaanista ja super plus puolestaan 98-oktaanista.
Tievaihtoehtoja Pohjois-Saksasta Alpeille on useita. Travemündestä tai Tanskasta saavuttaessa mennään joka tapauksessa kuitenkin ensin Hampurin ohi. Hampurin tienoo saattaa olla ruuhkainen. Kaupungin ohiajoon kannattaa varata aikaa varsinkin, jos aikoo ehtiä laivalle.
A7-tie Hampurista Kasselin kautta etelään (reittikartta) on ensin tasaisen tylsää. Hannoverin kohdalla ilmestyy maisemaan pientä mäentynkää. Noin Hann. Mündenin – Kasselin paikkeilta alkaa mäkisempi osuus.
Matkalla Alpeille tarvitaan turistille tietysti myös pysähdyspaikkoja, ettei ajo käy aivan tylsäksi. Onneksi A7-moottoritien lähellä on sopivia vanhoja pikkukaupunkeja, joihin voi piipahtaa tunniksi, pariksi, kolmeksi. Seuraavat paikat eivät tietenkään ole ainoat pysähdyspaikat vaan paremminkin esimerkkejä, miten voi välttää liiallisen autossa istumisen ja perävalojen tuijottelun.
Hann. Münden (*) on pieni vanhanajan kaupunki Kasselin pohjoispuolella. Hann. Münden ei ole kirjoitusvirhe, vaan nimi todellakin kirjoitetaan näin. Kaupunki sopii vaikka lounastauon paikaksi tai parin tunnin jaloitteluun.
Rothenburg ob der Tauber (**) on hyvin säilynyt muurien ympäröimä kaupunki. Se sijaitsee Würzburgin eteläpuolella. Kaupunginmuuri muistuttaa Tallinnan vanhankaupungin muuria. Rothenburgissa voisi viettää pidemmänkin ajan, mutta soveltuu se lyhyempäänkin pysähdykseen. Täälläkin voi vaikkapa lounastaa tai sitten kuljeskella kaupungin kapeita katuja keskiaikaisissa tunnelmissa.
Legoland (**). Lasten kanssa matkustettaessa voi matkan katkaista Etelä-Saksassa Legolandin kohdalla. Legolandiin päästäkseen ei siis tarvitse mennä tasamaa Tanskaan, vaan legot voi hyvin yhdistää alppilomaan. Saksan Legoland on suuri teemapuisto, joka sijaitsee Günzburgissa vain parin liittymän päässä A7-moottoritieltä. Legolandissa on tietenkin Lego-pienoiskaupunkeja yms. maailmoita. Lisäksi siellä on paljon tavanomaisia huvipuistolaitteita. Alue on hyvin hoidettu. Legoland-vierailuun kannattaa varata koko päivä. Puistoon kannattaa pyrkiä heti sen auetessa, sillä alueella kuluu paljon aikaa. Legolandiin ei kannata mennä sadepäivänä eikä saksalaisten loma-aikaan (vältä myös pitkiä viikonloppuja). Jos puisto on tupaten täynnä sakemanneja, aika kuluu rattoisasti jonottaessa laitteisiin. Suurin osa huvituksista on ulkosalla eikä sadesuojakatoksia ole. Sadesäällä siis uhkaa turistin vettyminen.
Tässä tievaihtoehdossa (reittikartta) etsiydytään Saksan ja Ranskan rajaa myötäilevälle A5-moottoritielle. Alkumatka Keski-Saksaan asti (Kasselin tienoille) kuljetaan A7-tietä tai jotain vaihtoehtoista tietä.
Reinin laakso (Rheingau, **) sijaitsee Mainzin ja Koblenzin välissä, hiukan Frankfurt am Mainista länteen. Kyseessä on rotko, jonka pohjalla on joki, linnoja ja kaupunkeja. Joen rantaa kulkee ihan hyvä tie, joten ainakin läpi kannattaa ajaa, vaikka kuinka olisi kiire. Reinin laakso ei välttämättä osu aivan suoraan Sveitsin-reitille, mutta poikkeama reitiltä on näissä kilometreissä jo niin minimaalinen, että ajan salliessa se kannattaa tehdä.
Schwarzwald (**) on Saksan lounaiskulman laaja vuoristoseutu. Ei se aivan oikeaa vuorta ole, mutta ihan komeaa katseltavaa kuitenkin. Sveitsiin mentäessä se jää mukavasti matkan varrelle, joten kannattaa poiketa. Freiburgista voi vaikka lähteä serpentiinitietä etelään Schauinslandia kohti.
Ranskan puolella rajaa sijaitseva Elsass eli Alsace (kartta) on lähes matkan varrella, jos päämäärä on Länsi-Alpeilla. Alue on jonkinlainen ranskalainen Saksa tai saksalainen Ranska, kummin päin vain.
Elsassissa on runsaasti vanhanaikaisia pikkukyliä ja onhan siellä myös Strassburg, eräs EU:n ”pääkaupungeista”. Strassburgissa on ainakin vanhoja taloja ja katedraali. Pikkukaupungeissa on paljon valinnanvaraa. Jos et aio ottaa itse selvää, voit rynnätä suin päin esimerkiksi Ribeauvilléen (*).
Elsassissa poikkeaminen ei tuo suurtakaan mutkaa alppimatkaan. Aikaa siellä oletettavasti saa menemään, vaikkei kilometrejä niin kertyisikään. Alue sopii myös omaksi matkakohteekseen niille, jotka eivät halua Alpeille. Sellaisiakin ihmisiä on, ilmeisesti, ainakin näin huhutaan.
| Lue myös: Norja |
Nyt olemme selvinneet Saksan läpi etelään asti. Varsinaisiin Alppeihin voi tutustua alla olevien maalinkkien kautta.
| Maat: |
Matkaopas Alpeille
URN:NBN:fi-fe201201011002
