Liechtenstein – Matkaopas Alpeille

Tuomas Salste: Matkaopas Alpeille

Liechtensteinin ruhtinaanlinna

Liechtenstein, ruhtinaskunta Sveitsin ja Itävallan välissä, on matkakohteeksi pieni mutta monipuolinen. Maa on historian oikusta onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä aivan Keski-Euroopan sydämessä. Vaikka Liechtenstein onkin pienikokoinen, on se silti aivan oikea oma maansa. Liechtenstein on helppo sisällyttää alppimatkan ohjelmaan.

Tämä matkaopas esittelee Liechtensteinin kesäturistin näkökulmasta. Ensin on Liechtensteinin yleistietoa, jonka jälkeen esitellään Liechtensteinin alueita ja pääkaupunkia. Tiedot ovat vuodelta 2011.

Yleistietoa Liechtensteinista

Liechtenstein – saksaksi [ˈlɪçtn̩ʃtaɪn], suomeksi lähinnä ”lihtenstain” – sijaitsee saksankielisellä alueella Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstein on ainoa kokonaan Alpeilla sijaitseva valtio, jollei Monacoa lasketa. Liechtenstein on kartalla pieni, mutta luonnossa yllättävän iso ja monipuolinen. Pituutta maalla on 25 km ja leveyttä 12 km. Kääpiövaltioon mahtuu kuin mahtuukin sekä tasamaata että vuoristoa ja toisaalta sekä kaupunkia että luonnontilaista aluetta.

Suomi on Liechtensteiniin verrattuna todellinen suurvaltakunta. Pinta-alaltaan ja väkiluvultaan Liechtenstein vastaa lähinnä Kaarinan tai Imatran kaupunkia. Pienuudestaan huolimatta Liechtenstein on täysin itsenäinen valtio. Maa ei ole niin pieni, että siihen tutustuisi pelkällä läpiajolla. Siellä riittää nähtävää ainakin pariksi–kolmeksi päiväksi. Kannattaa viettää ainakin pari yötä Liechtensteinin vuorilla, jotta maahan ehtii kunnolla tutustua.

Automatkaa ajatellen sijaitsee Liechtenstein erinomaisella paikalla suomalaisen alppituristin kannalta. Se on Suomesta katsoen lähimpiä alppialueita, jonne autolla pääsee. Liechtensteiniin on Saksan Travemündestä noin 900 km ajomatka. Ruotsin kautta matka tuplaantuu noin 1800 kilometriin. Käytännössä ei autolomailija suuntaa pelkkään Liechtensteiniin, vaan kiertelee samalla muissa mielenkiintoisissa maissa. Liechtensteinin voi kätevästi yhdistää Saksan-matkaan, Itävallan-matkaan, Sveitsin-matkaan tai jopa Italian-matkaan ilman suurempia mutkia.

Suomalaisen silmin Liechtenstein on vauras saksalainen alppimaa, jolla on omaleimainen asema. Liechtenstein – Luxemburgin ohella – on lukuisista saksalaisista kääpiövaltioista ainoa, joka on säilyttänyt itsenäisyytensä nykypäiviin asti. Maa on historian oikusta syntynyt ja jäänyt itsenäisenä eloon liittymättä naapureihinsa. Liechtensteinin valtio syntyi aikanaan itävaltalaisen Liechtenstein-suvun ostettua alueen valtapyrkimystensä vuoksi. Itse ruhtinaat pysyttelivät pitkään Itävallassa eivätkä edes asuneet omassa maassaan.

Maantieteellisesti harvinaista on, että merenrannikko puuttuu sekä Liechtensteinilta että sen molemmilta naapurimailta. Harvinaista on myös se, ettei maalla ole armeijaa. Puutteesta huolimatta Liechtensteinia eivät ole valloittaneet natsit, Nato eikä edes EU. Maa on onnistunut pysymään itsenäisenä jo pari sataa vuotta.

Monissa asioissa Liechtenstein on kuitenkin Sveitsiin päin kallellaan. Maassa mm. käytetään Sveitsin rahaa ja se kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Liechtenstein on Sveitsin tavoin pysytellyt EU:n ulkopuolella. Toisin kuin Sveitsi, Liechtenstein kuuluu ETA-maihin.

Liechtensteinia hallitsee ruhtinas, jolla on paitsi merkittävät valtaoikeudet myös huomattava omaisuus. Omaisuudesta osa sijaitsee maan ulkopuolella Itävallassa. Ruhtinas on maansa ilmeinen keskushenkilö. Ruhtinasta käytetään näkyvästi myös maan markkinoinnissa turisteille. Liechtensteinin nimikin tulee ruhtinassuvun nimestä.

Liechtenstein, näkymä etelään

Tiet ja liikenne

Vaikka Liechtenstein on pieni maa, ei kaikki ole suinkaan kävelyetäisyydellä. Automatkailija saattaa joutua ajamaan kymmeniä kilometrejä tutustuakseen haluamiinsa nähtävyyksiin. Liechtensteinissa ajaminen on varsin hidasta. Suurin osa teistä kulkee joko asutusalueella tai hyvin jyrkkää ja mutkaista osuutta. Nopeusrajoitukset on selkeästi merkitty. Maassa on kuin onkin myös 80 km/h teitä joitain pätkiä. Moottoritietä ei ole, vaan se kulkee heti rajan takana Sveitsissä. Lentokenttä puuttuu myös. Rautatie sen sijaan kulkee maan läpi Itävallasta Sveitsiin. Bussilinjojakin on, joten julkisiin voi turvautua.

Päästäkseen Liechtensteiniin on ajettava joko Itävallan tai Sveitsin kautta. Molemmissa maissa vaaditaan moottoritietarra (vignette), jotta moottoritiellä saisi ajella. Tarra tulee suomalaiselle ikävän kalliiksi, jos käyttötarve on vähäinen.

Saksan rajalta Itävallan läpi Liechtensteiniin saapuva voi välttää tarran hankinnan käyttämällä pikkuteitä. Saksan puolella juuri ennen Itävallan rajaa on siirryttävä Bodenseen rantatielle ja ajettava Bregenzin läpi. Bregenz ei ole suuren suuri kaupunki. Aikaa kuitenkin tuhraantuu ajellessa Bregenzistä Liechtensteiniin pikkuteitä myöten. Vuonna 2011 oli saatavilla erityinen parisen euron ”Korridor”-hinta, jolla pääsi Bregenzin ohi moottoritietä Sveitsin rajalle, mutta ei kuitenkaan valitettavasti Liechtensteinin rajalle asti. Kannattaa katsoa etukäteen, miten aikoo reittinsä suunnitella ja mitä tarroja hankkii tai on hankkimatta.

Liechtensteinin autoissa on selkeästi tunnistettava rekisterikilpi: valkoinen teksti mustalla pohjalla kuten Suomessakin ennen vanhaan. Liechtensteinin kilpiä ei käytännössä juuri näe maan ulkopuolella. Maan sisällä niitä sen sijaan riittää. Automatkoista taitaa suurin osa olla hyvin lyhyitä niin Liechtensteinissa kuin Suomessakin. Mustakilpisiä ökyautoja näkee maassa jos jonkinlaisia. Vanhat autonröttelöt ovat melkeinpä harvinaisuuksia.

Liechtensteinin vuorilta

Raha ja ostokset

Liechtensteinissa käytetään Sveitsin frangeja. Eurotkin tosin kelpaavat paikoin, mutta kustannusmielessä kannattanee maksaa maassa käytetyllä valuutalla. Vaihtokurssi lienee pankissa parempi kuin kauppiaan keksimä kurssi.

Liechtensteinin miinuspuoli on valitettavasti korkea hintataso. Kalleus toki riippuu frangin valuuttakurssista. Rahanmenoon auttaa onneksi maan pienuus ja sijainti: isommat ostokset voi hoitaa rajan takana Itävallassa, Saksassa tai Sveitsissä. Kannattaa kuitenkin huomata, että tiettyjen tuotteiden tuonnissa Itävallan puolelta on tullirajoituksia. Sveitsin puolelta tuonnissa rajoituksia ei tietääkseni ole.

Liechtensteinin merkittävimpiä tuotteita ovat tekohampaat ja postimerkit. Jälkimmäinen lienee matkamuistona suositumpi. Merkkejä saa Vaduzin keskustasta Städtlen kävelyalueelta. Ei kannata kuitenkaan marssia suin päin postitoimistoon. Postia vastapäätä sijaitsevasta postin filateliakaupasta saa tuoreita postimerkkejä nimellisarvolla. Muutenkin filateliatuotteiden tarjonta turistikaupoissa on laajaa.

Moni pikkuvaltio luottaa postimerkkien lisäksi myös keräilyrahojen voimaan. Liechtensteinissa tämä puoli on heikoissa kantimissa. Käyttörahaa ei lyödä lainkaan ja juhlarahojenkin tarjonta on pientä. Tämä on yllättävää, sillä onhan Liechtensteinin pankkisektori maailmankuulu ja rahan haaliminen muuten tehokkaasti hoidettu.

Bensan hinta vastaa Sveitsin hintoja (2011). Kannattaa harkita tankkaamista Itävallan puolella. Tämä asia luonnollisesti vaihtelee vuodesta toiseen.

Liechtensteinin ruhtinaanlinnalta

Syöminen

Ravintoloiden ja kustannusten kaihtajaa ilahduttaa tieto, että Liechtensteinissa on ruokakauppoja kuten muissakin maissa. Kaupasta saattaa löytää myös paikallisia erikoismerkkejä, joita ei saa muista maista. Moni ruoka tulee kauppaan kuitenkin Sveitsistä. Piknik-matkailija voi kokeilla vaikkapa valmiiksi keitettyjä värikkäitä kananmunia.

Alueellisena erikoisuutena voi mainita ruokalajin Kutteln. Sana tarkoittaa sisäelintä, mahaa, ja sitä se myös on. Kannattaa kokeilla.

Yöpyminen

Majoitukseksi on Liechtensteinilla tarjolla kallista ja vielä kalliimpaa. Keskihintaistakin on hiukan tarjolla, mutta silloin saa tinkiä jo tasosta.

Jos haluaa virittäytyä entisajan matkatunnelmiin, 1950-luvun taso riittää eivätkä vino lattia, repaleiset tapetit ja vesivauriot pelota, tarjoaa Hotel Steg mieliinpainuvan elämyksen. Tätä 1920-luvulla valmistunutta tunnelmallista hotellia ei ole peruskorjauksella vaivattu eikä hintakaan päätä huimaa. Hotelli on patikointiretkiä ajatellen mainiolla paikalla keskellä kuvauksellista Saminatalin laaksoa. Mutta jos vaadit nykyajan mukavuuksia ja moitteetonta laatua, etsiydy silloin toiseen hotelliin.

Kieli

Liechtensteinissa puhutaan saksaa. Liechtenstein onkin maailman saksankielisin maa: ainoa virallinen kieli on saksa eikä virallisia vähemmistökieliä ole. Toki puhekielessä on murteensa. Itse asiassa murteita on pieneen maahan saatu mahtumaan peräti kolme.

Jos saksan kielitaito sattuisi olemaan puutteellinen, englannilla pärjännee maassa myös.

Liechtensteinin alueet

Liechtensteinin kartta

Vaikka Liechtenstein on alueeltaan pieni, jakautuu maa kahteen selkeästi erilaiseen osaan: laakso- ja vuorialueeseen. Yllättävää kyllä molemmat alueet ovat merkittävän kokoisia, maan kokoon nähden siis.

Liechtensteinin laaksoalue

Laaksoalue sijaitsee lännessä Reinin rannalla. Tämä puoli on melko tiheästi rakennettua pääosin kaupunkimaista aluetta. Täällä sijaitsee myös Liechtensteinin pääkaupunki Vaduz sekä ruhtinaanlinna.

Päällisin puolin laaksoalue ei ole mitenkään silmiinpistävän äveriään oloinen, pikemminkin päinvastoin. Aivan kaupunkialueen keskellä saattaa nähdä lehmiä pellolla.

Vaduz, pääkaupunki, sijaitsee jokseenkin keskellä Liechtensteinin asuttuja alueita. Vaduz on pieni kaupunki eikä matkailullisesti erityisen mielenkiintoinen. Suurin mielenkiinto liittynee siihen, että ollaan kääpiövaltion keskuksessa. Shoppailuun on Vaduzissa kyllä mahdollisuuksia. Keskustassa on kävelyalue (Städtle), jolla sijaitsee kauppoja ja ravintoloita. Valikoimassa on sekä merkkiliikkeitä että turistikrääsää. Hinnoiltaan Vaduzin kaupat eivät välttämättä houkuttele turistia, ellei tarkoitus ole päästä varoistaan ripeästi eroon. Hintaerot ainakin turistirihkaman osalta ovat kaupoissa sen verran suuret, että poikkeaminen seuraavaankin kauppaan voi kannattaa puhtaan rahallisesti.

Schaan sijaitsee heti Vaduzin pohjoispuolella. Ostoksista kiinnostuneen kannattaa käydä myös täällä. Täällä on mm. ostoskeskus.

Komea ruhtinaanlinna valvoo Vaduzia kaupungin yläpuoliselta vuorenrinteeltä. Linnan ulkopuolen näkee sen ohi johtavalta tieltä hyvin. Sisäpuolelle ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tutustua.

Saminatal Liechtensteinin vuorilla

Liechtensteinin vuorialue

Saminatalin rinteitä

Liechtensteinin vuoristo sijaitsee idässä vasten Itävallan rajaa. Vuoret kohoavat laaksosta hyvin jyrkästi. Tämä alue onkin jylhää ja selkeästi laaksoa harvemmin asuttua.

Maisemat ovat vuorialueella melko komeat. Korkein vuori kohoaa 2599 metrin korkeuteen. Maassa on 32 yli 2 kilometrin vuorenhuippua. Alueella on vauraan oloinen Triesenbergin rinnekylä, Saminatalin laakso sekä Malbunin lomakeskus.

Majoitus kannattaa valita vuorialueelta, sillä täällä maa näyttää parhaat kasvonsa. Kuten aina vuoristoisissa maissa kannattaa Liechtensteinissakin muistaa, että vuorilla on viileämpää kuin laaksossa. Lämmitä vaatetta kannattaa varata mukaan. Kun vuorilla oloon kaipaa vaihtelua, voi laskeutua alas Vaduziin, jonne ei ole järin pitkä matka.

Triesenberg on kylä vuoren länsirinteellä. Tämä on asuttua aluetta. Näiltä seutuvilta avautuvat mahtavat näköalat alas Reinin laaksoon ja Liechtensteinin alavampaan osaan.

Saminatal on kapea laakso, joka halkaisee vuorialueen kahtia. Laakso on rauhallista seutua Liechtensteinin ikiomien vuorten keskellä. Ottaen huomioon, että Liechtenstein on pikkuinen pläntti keskellä tiuhaan asuttua Keski-Eurooppaa, on yllättävää löytää minikokoisesta maasta harvaanasuttua seutua. Täällä kulkiessaan ja lehmänkellojen kilkatusta kuunnellessaan voi kokea olevansa kaukana pahasta maailmasta.

Malbun on lomakeskus aivan Liechtensteinin vihoviimeisessä peränurkassa. Se sijaitsee laaksossa, jota reunustavat Liechtensteinin ja Itävallan rajavuoret. Suuri osa turistipalveluista on keskittynyt tänne.

Alppimatkailijan kannalta vuorialue on varsin mainio. Täällä voi hyvin harrastaa tavanomaisia vuorijuttuja kuten patikointia. Retkeilyreitistö onkin aika kattava. Vaelluspoluilla voi kulkea vaikka pitkin vuorenharjanteita. Retkeily on mahdollista sekä Saminatalista että Malbunista käsin.

Kääpiövaltion laajoja metsiä

Kartan lähde

Pääsivu: Matkaopas Alpeille

©Tuomas Salste