Saksa – Matkaopas AlpeilleSaksa – Matkaopas Alpeille
Obersee |
Saksa on alppimaista pohjoisin ja lähimpänä Suomea. Itse Alpit kattavat Saksasta vain kapean kaistaleen maan etelärajalla. Olipa suomalaisen alppimatkailijan pääkohde Saksa tai jokin muu alppimaa, kulkee autotie useimmiten Saksan kautta.
Tämä matkaopas on kirjoitettu autoilevalle kesäturistille, joka on lähdössä Saksaan joko Saksan omille Alpeille tai joka aikoo ajaa omalla autolla Saksan halki jonkin muun maan Alpeille. Ensin tulee yleistietoa Saksasta. Yleistietoa seuraa Saksan huomattavimpien alppiseutujen esittely. Lopuksi kaahataan autobaanaa pohjoisesta etelään. Tiedot perustuvat omiin matkakokemuksiin vuosina 1998–2015.
| Pääsivu: | Matkaopas Alpeille |
| Saksa: |
Saksa on alppimaa, jonka alppialue on kuitenkin varsin pieni verrattuna muuhun Saksaan. Saksan Alpit sijaitsevat ohuena nauhana Saksan ja Itävallan rajalla Baijerissa. Alue on hyvin kapea. Vain paikoin on mahdollista "sukeltaa" Alppien sisään Saksan puolella rajaa.
Lännestä katsottuna Alpit alkavat Bodensee-järven itäpuolelta. Ne jatkuvat katkeamatta Berchtesgadeniin asti Salzburgin viereen. Vuoristo muodostaa ainakin paikoin "seinän", jonka voi havaita jo kauempaa esimerkiksi autobahnilta käsin.
Vaikka Saksan Alpit ovatkin kapea suikale, on alue kuitenkin "kunnollista" alppialuetta. Vuoret eivät ehkä hivo aivan kaikkia pilviä, sillä Alpit eivät Saksassa ole järin korkeat. Muutama 2–3 kilometrin korkuinen vuori on Saksaan kuitenkin riittänyt. Korkein vuori on Zugspitze (2962 m) Garmisch-Partenkirchenin vieressä. Toinen huomattava on Watzmann (2713 m) Berchtesgadenin lähellä. Nämä samoin kuin muutkin korkeimmat huiput ovat kaikki aivan Itävallan rajan tuntumassa. Vuoristo madaltuu nopeasti rajalta poistuttaessa.
Koska alppialuetta ei ole liialla leveydellä pilattu, sujahtaa matkailija helposti Saksasta Itävallan puolelle. Tämä on toki järkevääkin. Saksan ja Itävallan raja on sillä tavoin "matala", että rajaseutu on päällisin puolin samanlaista rajan molemmin puolin.
Wallgau |
Suomesta saapuvaa autoilevaa alppituristia ajatellen Saksan Alpit ovat melko lähellä. Travemündestä matkaa tulee noin 900 kilometriä. Katso reittejä tarkemmin kohdasta Saksan läpiajo.
Lentokoneen käyttäjän kannattaa lentää Müncheniin, jonne on Suomesta suoria lentoja. Vuokra-autolla pääsee Münchenistä nopeasti jatkamaan matkaa Alpeille. Matkaa on vain lyhyelti, havittelipa sitten länteen, keskelle tai itään.
Saksa on autoilijan unelmamaa. Siellä ei tunneta tiemaksuja (tilanne 2015) eikä kattonopeutta. Vapaa kulku vapaille kansalaisille!
Autobahn eli moottoritie on Saksassa todellinen baana, jossa otetaan tehot irti sekä autosta että kuskista. Suuri osa moottoriteistä on edelleen ilman nopeusrajoitusta. Suositus on enintään 130 km/h, mutta sitä ei noudateta. Kun rekkakaista jurnuttaa 80–90 km/h ja ohituskaista(t) 130–180 km/h, nousevat nopeuserot huomattavan suuriksi. Sivuilta hyökkääviä on koko ajan oltava väistämässä. Aivan tavallista on, että oikealta tuppaa suoraan eteen hidas rekka tai muu jurnuttaja, kun itse on juuri ohittamassa sitä. Moottoritielle myös tullaan kolmion takaa suoraan toisten eteen. Jollei kolmion takaa tulijalle anna tilaa välittömästi, voi seurauksena olla torvikonsertti tai tuhoisa kolari. Kun taas itse pyörit ohituskaistalla, on perässä varmasti kohta Ferrari tai Porsche metrin päässä tilaa vaatimassa ja se kaahaa ohitsesi ennen kuin olet kaistaa ehtinyt vaihtaa.
Reaktionopeutta ja taustapeilejä siis tarvitaan tai rysähdys on väistämätön.
Autobaanalla autoja yleensä riittää. Välillä syntyy kunnon ruuhka (Stau), jolloin liikenne pysähtyy kokonaan. Kun näet pysähtyneen jonon edessäsi, pistä hätävilkut päälle ja jarruta. Jonon viimeinen pitää aina hätävilkkuja, jotta takana tulevat huomaavat. Ruuhkaan kannattaa varautua erityisesti suurkaupunkien kohdalla. Niiden ohitus voi olla tuskaisen hidasta. Rauhallisempaa ajoaikaa etsivä voi yrittää ajaa illalla tai yöllä. Lauantai-ilta voi olla muita hetkiä rauhallisempi. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä on rekoilla ja kuorma-autoilla, tietyin poikkeuksin, ajokielto koko Saksassa. Heinä-elokuussa kielto koskee myös lauantaita. Tiet ovat silloin vapaat henkilöautoille. Sunnuntain edetessä viikonlopun paluuliikenne kuitenkin vilkastuu.
Autobaana Alpeille. Tämä ei ole ruuhka vaan normaali sunnuntailiikenne. Rekat puuttuvat. |
Saksalainen autounelma ei ole täydellinen. Monien kaupunkien keskustoihin on kielletty ajamasta, jollei autossa ole saksalaista ympäristötarraa (Umweltplakette). Tarroja on vihreitä, keltaisia ja punaisia. Uudemmat autot saavat vihreän tarran, jolla pääsee joka paikkaan. Omalla autolla Saksaan mielivän kannattaa tarkistaa tilanne ja tarvittaessa hankkia tarra jo etukäteen Autoliiton kautta. Alppiautoilija saattaa kyllä selvitä ilman tarraakin, sillä Saksan alppialueella ei tätä kirjoitettaessa (2016) ole ainoatakaan tarraa vaativaa kaupunkia. Keskustojen ulkopuolella tarroja ei sitten tarvitakaan.
Autonsa suorituskyvystä innostuneiden on syytä ennen matkaa tarkistaa renkaidensa nopeusluokka. Osa Suomessa myytävistä renkaista kestää enintään 160 km/h nopeuden. Se ei baanalla riitä. Bensa-asemalla käydessä täytyy muistaa, että super tarkoittaa 95-oktaanista ja super plus puolestaan 98-oktaanista.
Alppimatkalaisille on Saksassa varattu aivan oma tie. Tie on nimeltään Deutsche Alpenstraße. Se mutkittelee Saksan Alpit lännestä itään tai idästä länteen, kummin vain. Moottoriteitäkin Alppien tuntumassa kulkee, mutta niitä käyttäen ei pääse Saksan Alppeja kunnolla näkemään, koska tie vie joko vuorilta sivuun tai sitten Itävaltaan.
Deutsche Alpenstraße |
Saksassa käy euro. Hintataso on kohtuullinen. Halpamaaksi Saksaa ei voi sanoa, mutta moni asia on Suomeen verrattuna edullinen.
Baijerissa on huomattava, että laki kieltää kauppoja olemasta sunnuntaina auki. Näin oli ainakin vielä 2015.
Onko sudennälkä? Saksan ravintoloissa annoskoot ovat valtavat! Yksi annos riittää hyvin kahdelle, jos kehtaa. Syömään kannattaa mennä, kun vatsassa kurnii kunnolla.
Loma-asunto on saksaksi Ferienwohnung, lyhennettynä FeWo. Sellainen sopii hyvin automatkailijalle. FeWoja on erilaisia. FeWo voi olla mökki, vierasmaja tai moderni huoneistokin.
FeWon haittapuolena on, että moni FeWo halutaan vuokrata hiukan pidemmäksi aikaa, esimerkiksi viikoksi. Ei silti ole mahdotonta löytää FeWoa esimerkiksi 2–3 yöksi ainakaan sesongin ulkopuolella. Kannattaa ottaa huomioon, että päivähintaan saatetaan lisätä siivousmaksu (Endreinigung) ja pieni vero (Kurtaxe). Jos siivousmaksu on korkea, halpa hinta voikin muuttua kalliiksi.
Kuutamo Saksan Alpeilla |
Saksassa pärjää hyvin englannilla ja tietenkin saksalla. Saksassa kirjoitetaan ja puhutaan saksan yleiskieltä, sitä samaa, jota Suomen kouluissakin opetetaan.
Saksassa on myös murteita, jotka poikkeavat yleiskielestä huomattavasti. Murteesta ei suomalainen saa välttämättä mitään tolkkua, mutta niihin törmää matkoilla harvemmin, sillä saksalaiset eivät yleensä viännä ja kiännä murrettaan ulkomaalaisen tavatessaan, vaan vaihtavat yleiskieleen.
Saksaa osaamattomankin kannattaa opetella pari saksalaista kirjainta, jotka esiintyvät mm. paikannimissä. ß on kaksois-s. Se voidaan kirjoittaa myös "ss". Straßburg on siis sama kuin Strassburg. Ü eli saksalainen y on nimensä mukaisesti y-äänne. Sch on suhu-s, ja ch on voimakas h kuten sanassa Achtung! Kaupungin nimi München on suurin piirtein "mynhhen", ei siis mikään "mynssen". Urheiluväen suosikki, hirviömäinen Garmisch-Partenkirchen on suurin piirtein "garmiš partenkirhhen". Tällä lyhyellä oppimäärällä pötkii jo pitkälle, ainakin Müncheniin ja Garmisch-Partenkircheniin asti, jos joutuu tietä kysymään.
Laajemman pikasaksan oppimäärässä on vielä seuraavat ääntämissäännöt: ä ääntyy e, ei>ai, ie>ii, eu>oi, äu>oi, v>f ja w>v. H-kirjain pidentää edeltävän vokaalin eli eh>ee. Sääntöjä on muutama muukin, mutta ylipäätään ne ovat suomalaiselle melko helppoja.
Saksan Alpit ovat hyvin kapea suikale aivan maan etelärajalla. Koko alue sijaitsee Baijerin osavaltion etelälaidalla. Alueella ei ole lainkaan suuria kaupunkeja, mutta pikkukaupunkeja on jonkin verran.
Tunnettuja paikkoja Saksan Alpeilla ovat ainakin Oberstdorf, Schwangau, Garmisch-Partenkirchen ja Berchtesgadenin seutu. Lähdemme nyt matkalle lännestä itään.
Oberstdorf on Saksan eteläisin kunta. Se on pikkukaupungin kokoinen paikkakunta, joka sijaitsee vuorten keskellä tasaisessa laaksossa. Oberstdorf on tunnettu talviurheilukeskus. Se on myös umpikuja, sillä kunnan alueelta pääsee pois vain samaa tietä kuin sinne tulikin.
Aivan Oberstdorfin vieressä mutta Itävallan puolella rajaa sijaitsee Kleinwalsertal, pussinperälaakso, jonne pääsee vain Oberstdorfista käsin. Hiukan pohjoisempana on samantapainen paikkakunta, nimittäin Itävallan Jungholz, jonne ei myöskään pääse kuin Saksan puolelta.
Schwangau on kaksi linnaa käsittävä turistirysä. Linnat ovat nimeltään Neuschwanstein ja Hohenschwangau. Ne kuuluivat Baijerin kuninkaalle.
Neuschwanstein on linnoista kuuluisampi. Se on yksi Euroopan suosituimmista turistikohteista. Linna näyttää aivan Disneyn prinsessalinnalta, ja sellaisen mallina se on ollutkin. Linnan rakennutti tuhlailevaisuuteen taipuvainen Baijerin kuningas. Linna on komea ulkoapäin, mutta sisältä se on vain osittain sisustettu. Linna ei ehtinyt valmistua kokonaan kuninkaan eläessä. Kuningas syrjäytettiin ja pian hänet löydettiin kuolleena läheisestä järvestä. Kuoleman arvoitus ole vieläkään ratkennut.
Neuschwansteiniin pääsee vain opastetuille kierroksille. Linnassa käyntiin kannattaa varata aikaa. Parkkipaikalta tulee kävelymatkaa ylöspäin, ja ruuhkaakin voi olla. Kierros itse linnassa kestää ainoastaan puolisen tuntia.
Hohenschwangau ei ole kuuluisuudessa Neuschwansteinin veroinen. Hohenschwangau ei näytä satulinnalta vaan aivan "tavalliselta" linnalta. Linnat sijaitsevat samassa kylässä lähekkäin toisiaan.
Neuschwanstein |
Berchtesgaden sijaitsee aivan Saksan kaakkoiskulmassa lähellä Itävallan Salzburgia. Tämä on niitä harvoja saksalaisseutuja, jotka ovat kokonaan vuorten ympäröimiä. Berchtesgaden on pieni kaupunki, jonka lähellä on useita mielenkiintoisia kohteita. Täällä voi alppituristi viivähtää pidemmänkin aikaa.
Katsottavaa riittää. Tutustumiskohteiksi sopivat esimerkiksi Hitlerin Kotkanpesä, natsimuseo ja alppijärvi Königssee. Berchtesgadenissa on myös suolakaivos. Suolakaivoksen uumeniin lasketaan liukumäkeä. Kaivoksessa voi ihmetellä suolajärveä, suolakatedraalia ja suolaluolaa. Siellä on myös suolakauppa, jossa myydään tietenkin... ööö... suolaa, mitäpä muutakaan.
Nyt lähdetään kuitenkin natsien jäljille, jonka jälkeen veneillään aivan Saksan peränurkkaan Saksan korkeimman vesiputouksen äärelle.
Herkkäsieluiset natsit rakastivat kauneutta. Asiasta voi vakuuttua vierailemalla Adolf Hitlerin teehuoneella. Teehuone, joka tunnetaan myös nimillä Kotkanpesä ja Kehlsteinhaus, sijaitsee jyrkän Kehlstein-nimisen vuoren päällä. Vuorelta avautuu täydellinen maisema Berchtesgadenin Alpeille. Itse teehuone toimii nykyisin ravintolana. Jollei ole kovin nälkäinen, voi teehuoneelta kiivetä vielä hiukan polkua ylöspäin ja ihailla maisemia.
"Hitlerin pesälle" pääsee joko bussilla tai kävellen. Vierailuun kannattaa varata reilusti aikaa. Bussit lähtevät Berchtesgadenin itäpuolella sijaitsevasta Obersalzbergistä säännöllisin väliajoin. Väentungokseen ja jonotukseen kannattaa varautua – Kotkanpesä on suosikkikohde. Omatoiminen kävely pesälle on mahdollista, mutta polku on rankemman puoleinen, sillä korkeusero on huomattava. Omalla autolla Kotkanpesään ei ole asiaa.
Natsien synkempiin saavutuksiin tutustutaan bussien lähtöpaikalla Obersalzbergissä sijaitsevassa museossa nimeltä Dokumentation Obersalzberg. Tämä "natsimuseo" esittelee kansallissosialismin keskeiset saavutukset sotineen, keskitysleireineen, tuhoineen ja kärsimyksineen. Näyttely sopii myös suomalaisille. Obersalzberg oli aikanaan natsien tärkeimpiä paikkoja. Hitlerillä oli täällä Berghofiksi kutsuttu talo, jossa hän vietti paljon aikaa. Nykyään Obersalzbergissä ei ole Hitleristä eikä natseista paljon jäljellä, paitsi tuo museo.
"Hitlerin pesä" Kehlsteinhaus |
Matkan päätteeksi saavumme Norjaan, ainakin melkein. Königssee Saksan kaakkoisnurkassa on kuin parasta vuono-Norjaa. Königssee on rinteiden väliin ahtautunut kapea järvi, josta vuorenseinämät nousevat jyrkästi kohti korkeuksia.
Königssee on paitsi lumoava myös salaperäinen, sillä sen pohjalta on löytynyt kultaa. Kesällä 2015 eräs uimarityttö löysi pohjasta kultaharkon. Ei selvinnyt, oliko järveen piilotettu natsien kulta-aarre vai mistä oli kysymys. Ehkä järven pohjassa on enemmänkin harkkoja, ehkä ei. Etsivä löytää.
Königsseelle mennään veneellä. Venekuljetus lähtee Schönausta. Järven rannalla on kaksi käyntikohdetta.
Ensimmäinen kohde on pyhän apostoli Bartolomeuksen kappeli (St. Bartholomä). Kappeli on kuvauksellinen vähintäänkin ulkoa päin. Venematka tänne kestää 35 minuuttia.
Königssee ja Pyhän Bartolomeuksen kappeli (St. Bartholomä) |
Toinen kohde, Salet aivan Königsseen eteläpäässä, soveltuu retkeilijöille. Tänne venematka kestää Schönausta melkein tunnin. Saletista lähtee polku, joka vie nopeasti pienemmän järven, Oberseen rantaan. Oberseen ympäristö on dramaattinen, silti melko helppokulkuinen ja lämpimästi suositeltava retkikohde. Järven rannan tuntumassa kulkee polku, jota voi jatkaa Fischunkelalm-nimiselle majalle. Sinne on veneeltä ehkä vajaan tunnin kävely.
Obersee Saksan viimeisessä peränurkassa. Röthbach erottuu kalliosta oikealla. |
Fischunkelalmilta polku jatkuu vielä eteenpäin Röthbachille. Röthbach on Saksan korkein vesiputous. Putous itse on ainakin kesällä vähävetinen eikä sitä heti arvaisi Saksan korkeimmaksi. Putouksen alla vuoret kohoavat jyrkkinä seininä joka puolella ympärillä. Tämä on Saksan viimeinen peränurkka. Tänne Saksa loppuu. Vuorenseinän takana odottaa Itävalta.
Omalla autolla sompailijan alppimatka kulkee hyvin todennäköisesti koko Saksan läpi pohjoisesta aina etelärajalle asti. Talla pohjaan siis! Pohjois-Saksa on alavaa maata, jonka vuoristoturisti ohittaa mahdollisimman nopeasti. Moottori ulvoo, kun vuoristoturisti kaahaa autobaanaa tasamaata pakoon.
Reittivaihtoehtoja Pohjois-Saksasta Alpeille on useita. Päävaihtoehdot ovat moottoritiet A5 lännestä, A7 keskeltä sekä yhdistelmä A24–A9 idästä.
Travemündestä tai Tanskasta saavuttaessa mennään ensin Hampurin ohi, jos tarkoitus on päästä tielle A5 tai A7. Hampurin tienoo saattaa olla ruuhkainen. Kaupungin ohiajoon kannattaa varata aikaa varsinkin, jos aikoo ehtiä laivalle. Kun Hampuri on ohitettu, päästetään konepellin alla rähinä irti.
Moottoritie A7 Hampurista Hannoverin ja Kasselin kautta etelään (reittikartta) on alkumatkasta tasaisen tylsää. Hannoverin kohdalla ilmestyy maisemaan pientä mäentynkää. Keskeltä Saksaa noin Hann. Mündenin – Kasselin paikkeilta alkaa mäkisempi osuus, jolloin matkan edistymistä on mukavampi seurata.
Matkalla Alpeille tarvitaan turistille tietysti myös pysähdyspaikkoja, ettei ajo käy aivan tylsäksi. Onneksi A7-moottoritien lähellä on sopivia vanhoja pikkukaupunkeja, joihin voi piipahtaa tunniksi, pariksi, kolmeksi. Seuraavat paikat eivät tietenkään ole ainoat pysähdyspaikat vaan paremminkin esimerkkejä, miten voi välttää liiallisen autossa istumisen ja perävalojen tuijottelun.
Hann. Münden (★) on pieni vanhanajan kaupunki Kasselin pohjoispuolella. Hann. Münden ei ole kirjoitusvirhe, vaan nimi todellakin kirjoitetaan näin. Kaupunki sopii vaikka lounastauon paikaksi tai parin tunnin jaloitteluun.
Rothenburg ob der Tauber (★★) on hyvin säilynyt muurien ympäröimä kaupunki. Se sijaitsee Würzburgin eteläpuolella. Kaupunginmuuri muistuttaa Tallinnan vanhankaupungin muuria. Rothenburgissa voisi viettää pidemmänkin ajan, mutta soveltuu se lyhyempäänkin pysähdykseen. Täälläkin voi vaikkapa lounastaa tai sitten kuljeskella kaupungin kapeita katuja keskiaikaisissa tunnelmissa.
Legoland (★★). Lasten kanssa matkustettaessa voi matkan katkaista Etelä-Saksassa Legolandin kohdalla. Legolandiin päästäkseen ei siis tarvitse mennä tasamaa Tanskaan, vaan legot voi hyvin yhdistää alppilomaan. Saksan Legoland on suuri teemapuisto, joka sijaitsee Günzburgissa vain parin liittymän päässä A7-moottoritieltä. Legolandissa on tietenkin Lego-pienoiskaupunkeja yms. maailmoita. Lisäksi siellä on paljon tavanomaisia huvipuistolaitteita. Alue on hyvin hoidettu. Legoland-vierailuun kannattaa varata koko päivä. Puistoon kannattaa pyrkiä heti sen auetessa, sillä alueella kuluu paljon aikaa. Legolandiin ei kannata mennä sadepäivänä eikä saksalaisten loma-aikaan (vältä myös pitkiä viikonloppuja). Jos puisto on tupaten täynnä sakemanneja, aika kuluu rattoisasti jonottaessa laitteisiin. Suurin osa huvituksista on ulkosalla eikä sadesuojakatoksia ole. Sadesäällä siis uhkaa turistin vettyminen.
Tässä reittivaihtoehdossa (reittikartta) ajellaan kuten edellä A7-tietä Saksan keskelle Kasselin tienoille. Sen jälkeen vaihdetaan Saksan ja Ranskan rajaa myötäilevälle A5-moottoritielle. Tie ohittaa Frankfurt am Mainin ja mm. Heidelbergin ja Karlsruhen, kunnes saapuu Ranskan rajan lähettyville jatkaakseen Strassburgin ohi Baseliin asti.
Reinin laakso (Rheingau, ★★) sijaitsee Mainzin ja Koblenzin välissä, hiukan Frankfurt am Mainista länteen. Kyseessä on rotko, jonka pohjalla on joki, linnoja ja kaupunkeja. Joen rantaa kulkee ihan hyvä tie, joten ainakin läpi kannattaa ajaa, vaikka kuinka olisi kiire. Reinin laakso ei välttämättä osu aivan suoraan Sveitsin-reitille, mutta poikkeama reitiltä on näissä kilometreissä jo niin minimaalinen, että ajan salliessa se kannattaa tehdä.
Heidelberg (★) on tunnettu varsinkin kaupungin viereisellä rinteellä kohoavasta Heidelbergin linnasta. Raunioitunut linna on suuri ja näyttävä. Huomion arvoisia ovat myös vanhakaupunki ja Neckarjoen ylittävä Vanha silta.
Schwarzwald (★★) on Saksan lounaiskulman laaja vuoristoseutu. Ei se aivan oikeaa vuorta ole, mutta ihan komeaa katseltavaa kuitenkin. Sveitsiin mentäessä se jää mukavasti matkan varrelle, joten kannattaa poiketa. Freiburgista voi vaikka lähteä serpentiinitietä etelään Schauinslandia kohti.
Ranskan puolella rajaa sijaitseva Elsass eli Alsace on lähes matkan varrella, jos päämäärä on Länsi-Alpeilla. Alue on jonkinlainen ranskalainen Saksa tai saksalainen Ranska, kummin päin vain.
Elsassissa on runsaasti vanhanaikaisia pikkukyliä ja onhan siellä myös Strassburg, eräs EU:n ”pääkaupungeista”. Strassburgissa on ainakin vanhoja taloja ja katedraali. Pikkukaupungeissa on paljon valinnanvaraa. Jos et aio ottaa itse selvää, voit rynnätä suin päin esimerkiksi Ribeauvilléen (★).
Elsassissa poikkeaminen ei tuo suurtakaan mutkaa alppimatkaan. Aikaa siellä oletettavasti saa menemään, vaikkei kilometrejä niin kertyisikään. Alue sopii myös omaksi matkakohteekseen niille, jotka eivät halua Alpeille. Sellaisiakin ihmisiä on, ilmeisesti, ainakin näin huhutaan.
Itäisille Alpeille kuljetaan Lyypekistä käytännössä Münchenin kautta. Näin tapahtuu, olkoonpa määränpää Saksan Berchtesgaden, Itävallan Salzburg tai Großglockner tai vaikka Slovenia.
Müncheniin on Lyypekistä peräti kolme moottoritievaihtoehtoa. Tiet ovat käytännössä yhtä pitkät, joten valinta riippuu omista mieltymyksistä ja siitä, mitä muuta aikoo matkan varrella tehdä kuin istuskella autossa.
Nopein reitti (Googlen mukaan, reittikartta) kulkee entisen Itä-Saksan puolelta. Reitti vie A24-tietä Berliinin viereen, josta jatketaan A9:ää Leipzigin ohi Müncheniin saakka. Olen käynyt reitiltä vain pienen pätkän, joten en voi esitellä koko reittiä lähemmin. Reitti sopii Lyypekin lisäksi myös Rostockin kautta saapuvalle.
Toinen vaihtoehto noudattelee edellä kuvattua A7:ää Würzburgiin asti. Siitä käännytään itään Nürnbergin suuntaan. Tämä vaihtoehto on kilometreissä niukasti lyhyempi.
Vaihtoehdot voi myös yhdistää. Ensin ajetaan A7-tietä Hannoveriin, josta käännytään itään Leipzigiin ja sieltä sitten A9-tietä etelään. Näin ei joudu vahingossakaan Berliiniin.
Ramsausta Berchtesgadenin läheltä |
Pääsivu: Matkaopas Alpeille
