Sveitsi – Matkaopas AlpeilleSveitsi – Matkaopas AlpeilleTuomas Salste: Matkaopas Alpeille
Matterhorn |
Sveitsi on vuoristoinen alppimaa. Matkailumaana se on kuvankaunis, helppo ja ehdottomasti matkan arvoinen. Sveitsi onkin monen alppituristin ykköskohde.
Tämä matkaopas esittelee Sveitsin alppialueita. Pääpaino on kesäisessä autolomassa. Ensin on Sveitsin yleistietoa, jonka jälkeen seuraa matkakohteeksi sopivia alppiseutuja ja mielenkiintoisia tieosuuksia. Tiedot perustuvat matkoihin vuosina 1998–2011.
| Pääsivu: | Matkaopas Alpeille |
| Sveitsi: | Yleistietoa — Alppialueita — Serpentiinitiet |
|
|
Sveitsistä suuri osa on vuoristoa. Mahtavat Alpit sijaitsevat maan etelä-, keski- ja itäosassa. Alppien lisäksi maassa on toinenkin vuoristo, Jura, joka sijaitsee Ranskan rajalla Luoteis-Sveitsissä. Jura-vuoristo on Alppeja selvästi matalampi. Sveitsissä on toki muutakin kuin vuoristoa: alavaa maata, järviä ja kaupunkeja.
Tämä opas keskittyy Sveitsin alppialueeseen, joka on maan suuri matkailuvetonaula. Alppialue näkyy alla olevassa kartassa ruskealla värillä.
Yleisilmeeltään Sveitsi on siisti, vauras ja turvallinen. Siellä asiat toimivat turistin kannalta kuten pitääkin. Haittapuolena on hintataso: Sveitsillä on maine kalliina matkakohteena. Suunnittelemalla matkan etukäteen voi kustannuksissa onneksi päästä järkevään lopputulokseen.
Sveitsi on suhteellisen pieni maa: leveyttä sillä on vain reilu 300 km itä-länsi-suunnassa ja pohjois-etelä-suunnassakin vain 200 kilometrin paremmalla puolen. Välimatkat maan sisällä eivät siis ole järin pitkät. Samalla matkalla on hyvä mahdollisuus tutustua maan eri kolkkiin, jotka eroavat toisistaan monin tavoin.
Naapurimaiden rajallekaan ei ole pitkälti. Lomaan onkin helppo yhdistää käynti myös joissain Sveitsin naapurimaista. Näitä ovat Saksan lisäksi Ranska, Liechtenstein, Itävalta ja Italia.
|
Sveitsin rajalle on Saksan Travemündestä noin 900 km automatka. Tukholman kautta ajomatkaa tulee tuplaten, noin 1800 km. Omalla autolla matkaten tulee nähtyä siis pitkät pätkät Saksaa. Jos pelkkä Saksa tympäisee, kulkee Länsi-Sveitsiin luonteva reitti myös Ranskan puolelta.
Sveitsin-autolomaan täytyy budjetoida riittävästi aikaa, sillä matkustus meritse ja maitse on hidasta. Kannattaa varata ainakin kaksi viikkoa: yksi matkoihin, toinen perillä oloon. Kolme viikkoakaan ei ole yliampuvaa. Silloin ehtii kiertelemään vaikkapa naapurimaissa ja viivähtämään matkan varrella haluamissaan paikoissa.
Sveitsiin voi toki lentääkin. Tämä onkin ainoa tapa, jos aikaa on käytettävissä vain viikon verran tai peräti vähemmän. Lennon voi tehdä myös johonkin naapurimaista, joista sitten siirtyy Sveitsin puolelle. Junalla kulkeminen on yksi vaihtoehto. Sveitsin junaliikennettä pidetään erityisen toimivana. Radatkin kulkevat mielenkiintoisista paikoista sekä maan uumenissa että korkealla sen yläpuolella.
Joka tapauksessa kauas on pitkä matka. Matkasta hienoon kohteeseen saa eniten irti, kun siihen varaa riittävästi aikaa.
Sveitsin tiet ovat mielenkiintoisia. Välimatkat ovat kohtuulliset, maisemissa riittää eikä tylsyys liikaa uhkaa ainakaan alppialueella.
Moottoritiet soveltuvat Sveitsissä hyvin turistien käyttöön. Vuorimaisemia näkee niiltäkin. Tämä toki koskee vain vuoristoaluetta, sillä tasamaalla (sitäkin Sveitsissä on!) maisemat puuttuvat.
Muut tiet kuin moottoritiet ovat hitaita matkustaa. Tiet ovat mutkaiset ja jyrkät. Kyliä on vähän väliä. Kiemuraisille vuoristoteille on kuitenkin syytä pyrkiä elämysmielessä. Mitä kiemuraisempi tie on kartalla, sitä hienompi se on luonnossa.
Moottoriteillä ajamista varten vaaditaan moottoritietarra (vignette). Valitettavasti tarran ostaminen kannattaa. Tarra on kallis ja muut tiet tuskallisen hitaita. Tarraa voi tiedustella Suomessa Autoliitolta. Sen voi hankkia jo ennen matkaa, niin eipä tarvitse kuluttaa matka-aikaa tarran etsiskelyyn.
Vuoristoa Graubündenissä |
Sveitsin rahayksikkö on frangi (CHF, SFr). Frangi jakautuu edelleen 100 pikkurahaan eli rappeniin. Sveitsin kielet eivät ole yksimielisiä rahayksiköiden nimistä. Saksaksi ne ovat Franken ja Rappen, ranskaksi franc ja centime, italiaksi franco ja centesimo sekä retoromaaniksi franc ja rap.
Eurot eivät Sveitsissä ainakaan yleisesti käy. Usein hinnoista kuitenkin ilmoitetaan myös euromäärä. Tähän kannattaa suhtautua varauksella, jos vaihtokurssi ei ole tiedossa. Frangin eurokurssi oli pitkään varsin tasainen, mutta 2010 alkaen siihen on tullut eloa, joten kurssin tarkistaminen on aiheellista. Käteisen vaihto kannattaa hoitaa ajoissa, sillä omasta pankista ei frangeja ehkä saa kuin tilaamalla. Sveitsi uusii setelimallinsa aika ajoin, joten piironginlaatikossa pidetyt saattavat vanhentua ennen seuraavaa matkaa.
Sveitsi ei ole mikään halpa maa. Selvitystila ja konkurssi uhkaavat kaikkia sinne joutuneita. Aivan erityisen kalliita elämyksiä ovat köysiradat ja vuorijunat, joilla pääsee kätevästi vuorenrinteelle tai peräti huipulle. Jos suinkin mahdollista, kannattaa matka ajoittaa sellaiseen vuoteen, jolloin frangin vaihtokurssi on kohtuullinen.
Kunnon hinnalle toki saa kunnon vastinetta. Tarkkaa suunnittelua ja harkintaa kannattaa aina käyttää. Erityisesti majapaikan valinta kannattaa tehdä huolella. Siinä säästää jo pitkän pennin. Ruoka on toinen merkittävä erä. Lentojen ja autonvuokran suhteen kannattaa tutkia mahdollisuuksia laskeutua johonkin naapurimaahan ja vuokrata auto sieltä. Se voi tulla edullisemmaksi ja samallahan näkee sitä naapurimaata myös.
Syöminen ei Sveitsissä ole edullista. Samalla rahalla, millä Saksassa syö ravintola-aterian jälkiruokineen historiallisessa ympäristössä, saa Sveitsissä vain kurjan annoksen kärpästen hallitsemassa ruokalassa. Rahanmenoon kannattaa varautua. Toisaalta Sveitsissä juomarahan antaminen on muita maita harvinaisempaa, joten pientä säästöä tulee sitä kautta.
Lounasaikaan on syytä syödä. Sveitsissä monet kaupat ja muutkin paikat ovat suljettuina noin klo 12.00–13.30, että väki pääsee lounaalle.
Sveitsi on iso turistirysä. Majoitusvaihtoehdoissa onkin runsaudenpulaa. Kannattaa tutustua yksityisten tarjoamiin vaihtoehtoihin. Niistä voi löytää todella mukavan majan sopuhintaan.
Jos samassa paikassa aikoo viipyä useita öitä, kannattaa yrittää etsiä loma-asunto (Ferienwohnung, Fe-Wo). Sopivan löytyminen voi tosin olla hankalaa, sillä monia vuokrataan vain viikoksi kerrallaan. Paikkakuntien ja kantonien matkailunettisivuilla on yleensä hakukone, josta voi etsiä sopivia vaihtoehtoja. Kannattaa myös kysäistä isännältä/emännältä suoraan tarjousta. Joskus tinkimällä voi saada alennusta listahinnoista.
Sveitsin tunnelmaa: lehmänkello soi |
Sveitsi on virallisesti nelikielinen maa. Käytännössä kieliä on vieläkin enemmän. Maa jakautuu kolmeen selkeästi erottuvaan kielialueeseen: saksa, ranska ja italia. Lisäksi on pienehkö alue, jolla puhutaan retoromaania. Alppimatkailija voi valita kielialueista haluamansa, sillä jokaisella kielialueella on myös vuoristoa.
Saksankielinen alue on suurin ja kattaa yli puolet maasta. Alppituristi osuu todennäköisimmin saksankieliselle alueelle, sillä siellä suurin osa Alpeista sijaitsee. Saksankielinen alue näyttää, no, hiukan saksalaiselta. Saksan kirjakieli on Sveitsissä käytännössä lähes samaa saksaa kuin Saksan ja Itävallan alueella. Puhuttuna siinä on metka sävy hiukan samalla tavoin kuin savolaisen puhuessa suomen yleiskieltä. Koulusaksalla tulee suomalainen ainakin jossain määrin toimeen sveitsinsaksalaisten kanssa.
Ranskankielinen alue sijaitsee Ranskan vastaisella rajalla. Varsinainen ranskankielinen alppialue on melko pieni. Se sijaitsee lounaassa Genevejärven itäpuolella.
Italiankielinen alue on pieni, käytännössä vain Ticinon kantonin kokoinen. Ticino sijaitsee etelässä Italian rajalla. Sinne täytyy erikseen poiketa, koska se sijaitsee muista alueista erillään vuorten takana. Ticino eroaa yleisilmeeltään muusta Sveitsistä. Se on eräänlainen sveitsiläinen pikku-Italia.
Neljäs kieli on retoromaani eli rumantsch. Sitä puhutaan maan kaakkoisosissa Graubündenin kantonin sisällä sijaitsevilla alueilla. Retoromaani on kielistä selvästi pienin: puhujien määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Se on romaaninen kieli, joka muistuttaa hiukan italiaa. Retoromaani on ainoa täysin sveitsiläinen kieli, sillä sen levinneisyysalue rajoittuu Sveitsiin, kun taas muut kielet ulottuvat kauas maan rajojen ulkopuolelle. Kielen nimi ei tarkoita mitään retorista romanikieltä eikä myöskään romanian kieltä. Reto-alkuliite tulee historiallisesta Raetia-nimisestä Rooman provinssista, johon Graubünden aikanaan kuului.
Sveitsissä on oikeastaan myös "viides kieli", schwyzertütsch eli sveitsinsaksa. Kyseessä on saksan murre (tai paremminkin murteet), jota saksankieliset sveitsiläiset käyttävät varsinaisena puhekielenään. Schwyzertütsch poikkeaa huomattavasti standardisaksasta eikä siitä suomalainen saa koulusaksan perusteella mitään tolkkua. Se on kuin tottumaton viroa kuuntelisi: tutun oloista mutta täysin käsittämätöntä. Onneksi sveitsiläiset osaavat myös ”oikeaa” saksaa, ettei turistin tarvitse lähteä murrekurssille. Ranskan ja italian suhteen samankaltaista rajua murre-eroa ei ole.
Sveitsin kielet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Edes maan nimestä eivät kielet ole päässeet sopuun. Saksaksi maa on die Schweiz, ranskaksi Suisse, italiaksi Svizzera ja retoromaaniksi Svizra. Niinpä onkin vain tasapuolista, että maan rahoissa lukee latinaksi Confoederatio Helvetica. Maan kansallisuustunnuskin on CH.
Suomessa on hellitty ajatusta, jonka mukaan suomalaiset ovat oikeasti kaksikielisiä ja kaikki osatkoot molempia. Sveitsissä asia nähdään toisin. Suurin osa alueista on yksikielisiä ja kaksikieliset alueet ovat poikkeuksia. Kielirajat ovat jyrkät. Ne huomaa helposti sekä kartalta että tienvarsien kylteistä. Sveitsiläiset eivät myöskään välttämättä osaa toistensa kieliä hyvin. Palvelua ei ehkä saa ”väärällä” kielellä. Mikä merkillisintä, suomea keskenään polottavia turisteja saatetaan saksalaisalueella luulla ranskankielisiksi.
Turistiyhteyksissä Sveitsin kuudes kieli on englanti. Englantia osataan maassa yleisesti. Moni matkailuteksti on myös käännetty englanniksi.
Sveitsin kantonit. A=Aletschgletscher. B=Berner Oberland. K=Kansallispuisto. M=Matterhorn. R=Rhonegletscher. V=Vierwaldstättersee. |
Pohjois- ja Länsi-Sveitsi ovat verraten tasaista aluetta. Alppituristi voikin ne ohittaa. Luoteessa ranskankielisellä alueella tosin kulkee matalampi Jura-vuoristo, jossa emme tämän oppaan puitteissa kuitenkaan vieraile.
Kun kyse on alppimatkailusta, eräs matkan suunnittelukriteereistä on kohdeseudun vuorten korkeus. Kartta on niiden ihmettelyssä hyväksi avuksi. Kartalta tutkiessa varsinaisena vuorena voi pitää n. 2 km ja sitä korkeampia huippuja. Sveitsin korkeimmat vuoret sijaitsevat etelässä Italian rajalla ja toisaalta Berner Oberlandissa keskellä Sveitsiä. Kaikkiaan Sveitsissä on lukuisia yli 4 km korkeita vuorenhuippuja.
Koko Sveitsin alppialue on matkailullisesti mielenkiintoinen. Valinnan vaikeus onkin suurin uhka, sillä joka paikkaan ei yhdellä matkalla millään ehdi. Mihin siis suunnata nokka? Seuraavassa esitellään joukko erinomaisia matkakohteita. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että muut alueet olisivat surkeita! Runsaudenpulan yllättäessä on miellyttävä valita hyvistä vaihtoehdoista itselleen parhaat.
|
Berner Oberland. O=Oeschinensee, L=Lauterbrunnental, A=Aareschlucht |
Jokseenkin keskellä Sveitsiä sijaitsee Berner Oberland eli Bernin Ylämaa. Tämä on erittäin jylhää vuori- ja jäätikköaluetta. Alue sijaitsee Bernin kantonin eteläosassa Interlakenin lähettyvillä. Seuraavassa on esitelty Berner Oberlandin kohteita tarkemmin.
Lauterbrunnental leirintäalueelta kuvattuna |
Lauterbrunnentalin alue (***) on Sveitsin hienoimpia. Se sijaitsee Interlakenin kaupungin eteläpuolella jämerien vuorten keskellä. Itse Lauterbrunnental on jyrkkä ja syvä laakso, joka tunkeutuu 4 km korkeiden vuorten juurelle. Vuorista korkein on nimeltään Jungfrau (4158 m). Aluetta kutsutaan vuoren mukaan nimellä Jungfrauregion. Tämä on niitä alueita Euroopassa, jossa korkeuserot ovat suurimmillaan ja kallioseinämät jyrkimmillään. Alue sopii mainiosti retkeilyyn.
Lauterbrunnental on varsinainen turistilaakso. Rinteillä kulkee jos jonkinlaista köysi- ja junarataa. Niillä pääsee korkealle laakson yläpuolelle autottomiin pikkukyliin. Esimerkiksi Mürren-nimisestä kylästä on aivan huikaisevat näkymät vastapäiseen vuorenseinään. Mürrenistä lähtee myös patikointireittejä.
Korkeille vuorille halajaville on tarjolla junamatka korkeuksiin Jungfraujochille jäätikön keskelle. Toinen vaihtoehto on köysirata Schilthorn-vuoren huipulle. James Bondkin seikkaillut siellä. Schilthornin huipulla nimittäin sijaitsi Ernst Stavro Blofeldin päämaja, jonka Bond räjäytti 1969. Nykyään paikka on turistiravintolana. Nämä korkeudet eivät kyllä ole mitään matkabudjetin laatijan toivepaikkoja. Ankara huimaus alkaa jo hinnastoa tutkiessa.
Leirihenkisille suositeltava kohde on Lauterbrunnenin leirintäalue. Tämä alhaalla laaksossa kallioiden keskellä sijaitseva leirintäalue on yhdellä Euroopan hienoimmista paikoista. Jyrkät vuorenseinämät nousevat ympärillä. Illalla voi tulla yllättävä vilu, kun kylmä ilma laskeutuu vuorilta alas laaksoon.
Oeschinensee |
Oeschinensee (***) on jyrkkien vuorenseinämien reunustama alppijärvi. Se sijaitsee Kanderstegin kylän lähelle. Järvelle pääsee kylästä köysiradalla.
Aareschlucht |
Jylhässä vuorimaisemassa sijaitseva järvi tarjoaa huimat retkeilymaastot ja näkymät. Täällä retkeileviltä vaaditaan vakaata askelta. Vedenpitävät vaelluskengät ovat suositeltavat, sillä lukuisat purot laskevat vaelluspolun poikki. Paikka soveltuu myös vähemmän vaativaan hengailuun, sillä järven rantaa kulkee helpompikin (lyhyt) polku.
Aareschlucht (**) Meiringenissa on kapea kalliorotko, jonka pohjalla pauhaa joki. Rotko on paikoin vain metrin leveä ja kallionseinämät pystysuorat. Rotkon reunakallioihin on rakennettu 1,4 km pitkä tunneli- ja polkuverkosto. Reitti kulkee ajoittain kallion sisällä, ajoittain joen päällä.
Tämä on jännitysrotko sekä pienille että suurille. Rotkoon pääsee pohjoispäästä tutustumaan jopa lastenrattailla tai pyörätuolilla. Rattaat kannattaa jättää kuitenkin pois, sillä polku on ahdas. Rotko soveltuu kohteeksi varsinkin sille päivälle, jolloin vuorille ei pilvien vuoksi ole asiaa. Sadekelillä sadetakki on sateenvarjoa parempi valinta, sillä varjon kanssa ei oikein mahdu kulkemaan.
Aareschluchtin lähellä on toinenkin rotko, Rosenlaui. Paikalla on myös vesiputous Reichenbachfall. Tähän putoukseen Sherlock Holmes putosi kohtalokkain seurauksin – tai ei sittenkään pudonnut, riippuu kirjasta. Putoukselle kulkee lyhyt junarata.
Vierwaldstätterseen ympäristö (***) on Suomesta käsin tultaessa Sveitsin lähimpiä alppialueita (kartta). Se sijaitsee Luzernin kaupungin vieressä keskellä Sveitsiä. Moottoritiet vievät suoraan alueen sydämeen. Suomalaisten onneksi tämä ei hassumpaa aluetta olekaan. Täällä voi harrastaa kaupunkimatkailua, järvimatkailua ja vuoristomatkailua samalla kertaa. Alue on monipuolinen ja soveltuu hyvin Sveitsin-matkan tukikohdaksi tai pääkohteeksi. Nähtävää keksii helposti useiksi päiviksi niin, ettei ehdi itse Luzernissa käydäkään.
Vierwaldstättersee eli ”Neljän metsäkantonin järvi” – jonka rannoilla on nykyisin peräti viisi kantonia – on ympäristöineen hyvin sveitsiläinen paikka. Tämä on se alkuperäinen Sveitsi, jonka ympärille muu Sveitsi on kasvanut. Täällä sijaitsevat ne kantonit (Schwyz, Uri ja Unterwalden), jotka 1291 solmivat valaliiton ja joista maan katsotaan saaneen alkunsa. Schwyzistä (”Šviits”) ovat peräisin sekä Sveitsin nimi, vaakuna että lippu.
Schwyzin kaupunki on jotenkin epäpittoreski, jollei nyt aivan ruma. Se ei ole optimaalinen lomakohde. Sen sijaan järven rannat ovat turistialuetta. Rannikolla yöpyminen on valitettavasti kovin kallista.
Urnersee (Vierwaldstätterseen haara) |
Urnersee on Vierwaldstätterseen eteläinen haara. Tämä on järven ehkäpä hienoin osa. Vuoret ympäröivät järveä joka puolelta. Turistilla riittää ihmeteltävää. Järveä ympäröiviltä vuorilta löytyy varmasti retki- ja kuvauskohde jokaiseen makuun.
Seelisberg on yksi potentiaalinen majoittautumiskohde. Tämä kylä sijaitsee niemellä järven eteläpuolella, Urnerseen ja Vierwaldstätterseen taitekohdassa. Seelisberg ei lukeudu kaikkein mainostetuimpiin turistimassa-alueisiin. Kylästä on hyvät näköalat järvelle ja vuorille sekä matkalaisten tarvitsemia palveluita. Alue on rauhallista, mutta liikenneyhteydet silti kohtuulliset sekä autolla, laivalla että autolautalla. Täältä pääsee piipahtamaan läheisiin kaupunkeihin, järvelle sekä ylemmäs vuorialueelle. Seelisbergissä majoittuvalle suosittelen lämpimästi Chalet Fur -nimistä majaa. Kyseessä on tilava vanha hirsitalo, joka on muunnettu vierastaloksi isollekin perheelle. Kesämökkeilyä historiallisen Sveitsin tyyliin. Harvoin onnistuu automatkoilla yöpymään yhtä tyylikkäästi ja tilavasti kuin täällä. Omistajan mukaan Chalet Fur on ollut suomalaisille täysin tuntematon, joten asiantila vaatii korjausta.
Rütlin niitty eli Rütliwiese (*) on Seelisbergin oma nähtävyys. Nimenomaan täällä Sveitsi on perustettu. No, se on tietysti sveitsiläisille merkittävä paikka eikä niinkään suomalaisille. Oli miten oli, alueelle laskeutuu Seelisbergistä retkipolku, jolta on hienot maisemat alapuoliselle järvelle. Seelisbergistä jalan laskeuduttaessa on hyvä varata tunti alastuloon ja 1,5–2 tuntia ylösnousemukseen. Rütlille pääsee myös tyylikkäästi laivalla, etteivät jalkaparat aivan rasitu.
Kun ulkoilu ei innosta tai ole mahdollista, on syytä etsiytyä sisäkohteisiin. Niitäkin on.
Glasi Hergiswil (*) Luzernin eteläpuolella sopii kaikenikäisille. Tämä lasitehdas lasiaiheisine näyttelyineen ja kauppoineen sijaitsee nimensä mukaisesti Hergiswilissä. Ilmainen näyttely esittelee lasin ominaisuuksia sekä mielenkiintoisia lasihärveleitä ja -ilmiöitä. Glasi Hergiswilissä viihtyy sellainenkin turisti, jota kodin lasiesineet eivät sinänsä jaksa innostaa. Paikalla on myös huitsin jännittävä lasilabyrintti (pääsymaksu). Labyrintissä edetään hämärässä käsikopelolla ja varotaan törmäilemästä näkymättömiin lasiseiniin. Se on yllättävän hankalaa. Labyrintissä tulee varoa läsäyttämästä nenäänsä lasiseinämään, jottei muuttuisi lyttynokkaiseksi.
Victorinox. Mikä olisikaan sveitsiläisempää kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi? Linkkari-ihmisten pyhiinvaelluskohteisiin kuuluvat Victorinoxin tehtaanmyymälä ja linkkarinäyttely (*), jotka ovat hämäävästi kaksi eri kohdetta lyhyen automatkan päässä toisistaan. Tehtaanmyymälä on Schwyzissä (Ibach). Uusien linkkareiden hamstraamisen lisäksi täällä voi korjauttaa hajonneen linkkarinsa ilmaiseksi – takuu kattaa jopa kymmeniä vuosia vanhat mallit – ja hankkia kadonneiden osien tilalle varaosia. Linkkarinäyttely puolestaan sijaitsee läheisen Brunnenin keskustassa Vierwaldstätterseen tuntumassa. Näyttelyssä on esillä erikoismallisia linkkareita, mm. valtavan suuria ja outoja koemalleja. Näyttelyssä voi myös itse koota oman linkkarin valmiista osista. Ne onnettomat, joita taskuveitset eivät kiinnosta, voivat ihailla laivoja viereisessä satamassa.
Wallisin kantoni sijaitsee Etelä-Sveitsissä Berner Oberlandin eteläpuolella, Genevejärvestä itään. Kantoni jakautuu kahtia: lännen ranskankieliseen ja idän saksankieliseen osaan. Täällä Italian rajalla sijaitsevat Sveitsin korkeimmat vuoret. Korkein niistä on 4634 m korkea Dufourspitze, tunnetuin puolestaan Matterhorn.
Matterhorn (4478 m) on erikoisen muotoinen vuori Sveitsin ja Italian rajalla. Alue on oikea turistirysä. Vuoren juurella sijaitseva Zermattin kylä suorastaan vilisee turisteja.
Itse Matterhorn onkin hienon näköinen vuori. Täällä on mahdollista harrastaa kaikenlaista vuorikiipeilystä retkeilyyn. Köysiratojakin löytyy ja niillä pääsee huomattavan korkealle.
Seuraa pieni vinkki, mitä ei kannata tehdä. Kävelyretkelle ei kannata lähteä Zermattin kylästä suoraan ylös Kleine Matterhornia kohti. Polku kulkee laskettelurinteellä tai ainakin sen tapaisella alueella. Jokin toinen polku voi olla parempi.
Aletschgletscher |
Aletschgletscher eli Aletschjäätikkö (***) on Alppien suurin jäätikkö. Se sijaitsee Wallisin kantonin pohjoisosassa. Jäätikkö on erittäin kuvauksellinen.
Jäätikköön on kätevä tutustua sen eteläpuolelta. Vuorenharjanteelle pääsee näppärästi köysiradalla. Ylhäältä lähtee helpohkoja retkipolkuja, joilta avautuu suorastaan loistavat näkymät jäätikölle. Jäätikön reunakalliolle pääsee joutumatta hengenvaaraan.
Paikka sopii vaikka koko perheen lomakohteeksi. Toki täällä voi suorittaa vaativampaakin vaellusta, esimerkiksi jäätikkövaellusta.
Montreux’n kaupunki sijaitsee Genevejärven itäpäässä Alppien reunalla. Alue kuuluu ranskankieliseen Sveitsiin. Kaupunki ei sijaitse Wallisissa, mutta menköön nyt tässä samalla. Montreux'hön Alpit sitten loppuvatkin.
Montreux’n lähellä on tunnettu keskiaikainen linna Château de Chillon. Linna sijaitsee aivan Genevejärven rannassa. Se on hyvin säilynyt. Kyllä siellä piipahtaa sopii, jos matka sattuu tänne päin maailmaa osumaan.
Genevejärvi iltavalaistuksessa Montreux'n yltä kuvattuna |
Graubünden on se osa Sveitsiä, jossa voi kuulla retoromaania. Täällä Sveitsin itäisimmässä nurkassa sijaitsee ainoa Sveitsin kansallispuisto. Sille onkin kekseliäästi annettu nimeksi Sveitsin kansallispuisto, Schweizerischer Nationalpark (**). Puisto sijaitsee Zernezin kylän lähellä Italian rajan suunnassa.
Kansallispuistoon on ehkä viisainta mennä Zernezissä sijaitsevan opastuskeskuksen kautta. Alue soveltuu päiväretkeilyyn. Säännöt ovat tiukat. Puistossa saa kävellä vain polkuja pitkin. Suunnilleen kaikki mahdollinen yöpymisestä lähtien on kielletty. Puistossa voi helposti nähdä vaikkapa murmeleita tai gemssejä.
Sveitsissä on useita hienoja Alpit ylittäviä vuoristoteitä (***). Ne tunnistaa käärmeen näköisestä kiemurasta kartalla ja sanasta pass tai col.
Serpentiiniteitä pitkin pääsee tutustumaan aivan uuteen maailmaan, vuorten korkeuksiin, omassa autossa istuen. Serpentiinitiet ovat aivan olennainen osa automatkustusta. Matkareitti kannattaa suunnitella siten, että siihen sisältyy ainakin pari Alppien ylitystä mahdollisimman korkeaa ja kiemuraista tietä myöten. Mutkamatka tarjoaa heikkohermoisille jännitystä ja muille miellyttäviä elämyksiä.
Vuoristotiet kulkevat niin korkealla, että ne ovat valitettavasti toisinaan pilvessä. Matkustus pilvessä ei ole suositeltavaa. Pilvessä ei näe näkyjä eikä koe huumaa. Itse asiassa siellä on tylsää: edessä on pelkkää sumua. Pilvisumussa ei näe eteensä, puhumattakaan maisemista. Vaikka alhaalla olisikin aurinkoista, vuorilla saattaa lymyillä ilkeitä pilviä. Jos sää vaikuttaa epäselvältä, kannattaa katsoa nettikameran (webcam) kuva ja mennä vasta, kun pilvet ovat väistyneet.
Keväällä tai aikaisin kesällä matkustavien on syytä huomata, että korkeimmat alppitiet saattavat olla pitkäänkin lumen peitossa. Osa teistä voi olla kiinni pitkälle kesäkuuhun asti. Ennen matkaa kannattaakin varmistaa, että tie on auki.
Sveitsissä vuoristotielle on yleensä myös vaihtoehto: moottoritie ja tunneli. Paikoin on vuoret mahdollista alittaa autojunalla. Tällaisiin ratkaisuihin voi turvautua, jos sääolot eivät suosi serpentiiniretkeä.
Ylhäällähän on sitten kylmää ja hellepäivänäkin takki voi olla tarpeen. Lämpötilaero on hyvinkin 10–15 astetta laakson ja vuoristotien (korkeus n. 2 km) välillä.
Serpentiinitietä Rhonegletscherin luona, Rhône-joen alkupisteellä |
Grimselpass ja Furkapass (**) ovat vaikuttavia vuortenylityksiä. Ne sijaitsevat matkalla Meiringenista etelään Gletschin kautta Andermattiin. Ensin tulee Grimselpass ja heti perään Furkapass. Tie nousee yli 2 km korkeuteen karuun maastoon ja serpentiiniä riittää. Seutu on erittäin kallioista ja jylhää. Itse tie on aivan hyvä, mutta tuhottoman hidas. Kahtakymppiä siellä saa ajaa ja pysähtyä vähän väliä.
Grimselpassilla on tekojärviä. Siellä sijaitsee myös hiukan erikoisella paikalla hotelli kahden järven välissä vuorennyppylän päällä. Ympärillä ei ole sitten niin mitään, ei puita, ei taloja, ainoastaan kallioiset vuoret, tie, pato ja tekojärvi. Mielenkiintoisen oloinen yöpymispaikka.
Furkapassin tie kulkee Rhonegletscherin eli Rhonejäätikön vierestä. Jäätiköstä saa alkunsa Rhône, joka kuuluu Euroopan huomattavimpiin jokiin. Täällä on mahdollisuus sukeltaa kastumatta suurjoen alkulähteeseen, nimittäin jäätikön sisään, juuri ennen kuin jää sulaa joeksi matkallaan kohti Välimerta. Belvéderen kohdalla on turisteille tehty jäätikköluola (*). Turistit pääsevät luolaan kävelemään, maksua vastaan toki. Taianomainen sininen valo hohtaa jään läpi. Mielenkiintoinen elämys vartissa.
Sustenpass (*) on Grimselpassin ja Furkapassin vaihtoehto. Se kulkee Meiringenistä itään. Tämä ylitys käy 2,2 km korkeudessa. Ylhäällä on jokseenkin karua.
Malojapass. Mukava tie tulee myös Italian rajalta. Täällä tie nousee Val Bregáglian laaksosta Malojapassille (*). Val Bregáglia on metsäinen laakso ja tie kiemurainen. Tie jatkuu Oberengadin-laaksoon Sveitsin Graubündeniin.
Hienoja vuoristoteitä on muuallakin. Niitä kaikkia ei tässä pysty luettelemaan. Rohkeasti kokeilemaan vain! Kun on yhden nähnyt, ei ole vielä nähnyt kaikkia. Reittiä suunnitellessa kannattaa siis varmistaa, että pääsee useammallekin kuin yhdelle serpentiinille.
Pääsivu: Matkaopas Alpeille
