Euroopan kääpiövaltiot ja erityisalueet

Euroopan kartta on varsinainen tilkkutäkki. Isojen valtioiden sekaan on ripoteltu kymmenittäin mielenkiintoisia maaplänttejä. Siellä on minimaita, siirtomaita, autonomisia alueita, saaria, verovapaita alueita, kiisteltyjä alueita, emämaastaan irrallisia osia tai muulla tavoin erikoisia alueita. Tutustutaanpa erikoiseen Eurooppaan tarkemmin.


pdf-kartta

Sisällys:

Tiedot kuvaavat vuoden 2014 tilannetta ja perustuvat verkosta löytyneisiin lähteisiin. Osa alueista on ollut kiistanalaisia ja tilanne saattaa muuttua nopeastikin.

Aluerajaus: Tässä käsitellään maantieteellistä Eurooppaa ja sen lähialueita. Mukaan on otettu Välimeren saaret ja eräät Atlantilla sijaitsevat saaret. Euroopan ja Aasian rajalla sijaitsevat Kazakstan, Georgia, Azerbaidžan ja Turkki eivät ole mukana, mutta Venäjän Euroopan puoleinen osa on.

Kääpiövaltiot

Kääpiövaltioksi kutsutaan itsenäistä valtiota, joka on pinta-alaltaan hyvin pieni. Tarkkaa rajaa ei ole. Jos rajaksi otetaan Luxemburgin pinta-ala 2600 km2, on Euroopassa seitsemän kääpiövaltiota. Suuruusjärjestyksessä seitsemän pientä kääpiötä ovat Vatikaani, Monaco, San Marino, Liechtenstein, Malta, Andorra ja Luxemburg.

Vatikaani on maailman pienin itsenäinen valtio sekä pinta-alalla että asukasluvulla mitaten. Se on todellinen minivaltio ja erikoistapaus maailman itsenäisten valtioiden joukossa. Vatikaanivaltio on alue, jossa sijaitsee kansainvälisoikeudellinen toimija nimeltä Pyhä Istuin. Paavi on sekä Vatikaanivaltion että Pyhän Istuimen yksinvaltias. Pyhä Istuin hallitsee koko katolista kirkkoa ja ylläpitää suhteita ulkovaltoihin. Yksinkertaistetusti Vatikaanivaltio on paikallisia maallisia asioita varten, kun taas Pyhä Istuin hoitaa kansainvälistä ja hengellistä puolta. Monesti Vatikaanivaltio ja Pyhä Istuin samastetaan ja puhutaan vain Vatikaanista, vaikkakin tarkkaan ottaen ero on olemassa. Vatikaanivaltio sijaitsee Rooman kaupungin sisällä. Se ei oikeastaan ole edes kaupunkivaltio vaan valtio kaupungissa. Maa koostuu muutamasta korttelista sekä puistoalueesta. Maassa liikkuminen on rajoitettua eikä joka nurkka ole avoinna turisteille. Vatikaani on uskonnollinen valtio ja roomalaiskatolisen kirkon keskuspaikka. Vatikaanissa ei ole pysyvää väestöä. Kansalaisuus perustuu virkaan tai tehtävään katolisessa kirkossa ja lakkaa tehtävän lakatessa. Maassa asumista on rajoitettu. Perheitä on vähän ja lasten on lopulta muutettava maasta pois. Pyhä Istuin on virallisesti latinankielinen, kun taas Vatikaanivaltio on italiankielinen. Koska Vatikaani on niin erikoinen, ei sitä aina pidetä varsinaisena valtiona, vaan jonkinlaisena päämajana.

Monaco

Monaco

Monaco on kaupunkivaltio Ranskan Rivieralla. Pinta-alaltaan Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin valtio. Maa on täyteen rakennettu eikä sillä ole lainkaan maaseutua. Monaco sijaitsee Alppien ja Välimeren välisellä kaistaleella ja on laajentunut merelle päin. Alhainen tai olematon verotus on houkuttanut rikkaita Monacoon niin paljon, että enemmistö monacolaisista on maahanmuuttajia. Monaco on virallisesti ranskankielinen, mutta maalla on myös oma kieli tai murre, monegassi. Maata hallitsee ruhtinas, mutta Ranskalla on sananvaltaa Monacon asioihin. Monacon matkaopas

San Marino

San Marino

San Marino on Italian ympäröimä pikkuvaltio. Italiankielinen San Marino käsittää vuoren rinteellä sijaitsevan turistien suosiman vanhankaupungin, kaupungistunutta aluetta sekä hiukan ympäröivää maaseutua. San Marino ei tarkkaan ottaen ole kaupunkivaltio kuten Monaco: onpa siellä maaseudun lisäksi yhdeksän kuntaakin. San Marinon talous perustuu turismiin ja toisaalta pankkitoimintaan, joka on suunnattu erityisesti italialaisille. San Marinon on väitetty olevan maailman vanhin tasavalta ja toisaalta maailman vanhin valtio. San Marinon matkaopas

Liechtenstein

Liechtenstein

Liechtenstein on Itävallan ja Sveitsin välissä sijaitseva ruhtinaskunta. Saksankielinen Liechtenstein on itsenäisyydestään huolimatta monissa asioissa Sveitsiin päin kallellaan. Liechtenstein sijaitsee Alpeilla ja jakautuu laakso- ja vuorialueeseen. Laakson puoli on tiheämmin asuttu, kun taas pieni vuoripuoli on harvaan asuttu. Vuorialueella sijaitsee lomakeskus. Liechtensteinin upporikas ruhtinas kuuluu Euroopan varakkaimpiin ihmisiin ja hänellä on maassaan myös todellista valtaa. Liechtenstein on Euroopan finanssikeskuksia. Se on Euroopan kääpiövaltioista ainoa, joka ei käytä euroja. Maan virallinen raha on Sveitsin frangi. Liechtensteinin matkaopas

Malta on saarivaltio, joka sijaitsee Välimeressä Italian eteläpuolella. Maltan saarista kolme on asuttuja: Malta, Gozo ja Comino. Maa kuului aiemmin Brittiläiseen imperiumiin, mutta nykyisin se on tasavalta ja kuuluu EU:hun. Malta on tiheään asuttu. Asukkaita siellä on huomattavan paljon enemmän kuin yllä mainituissa pienemmissä valtioissa. Maltalla on oma arabiaan pohjautuva maltan kielensä, jota arabiasta poiketen kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Lisäksi käytetään englantia ja italiaa – saarivaltio onkin varsin monikielinen paikka.

Andorra (Ordino)

Andorra

Andorra sijaitsee Espanjan ja Ranskan rajalla Pyreneiden vuoristossa. Andorra sijaitsee varsin korkealla ja se onkin Euroopan vuoristoisin maa. Valtio käsittää pari Y:n muotoon asettunutta laaksoa ja niitä ympäröivät vuoret. Katalaaninkielinen Andorra on itsenäinen valtio, jolla kuitenkin on kaksi vierasmaalaista päämiestä eli ruhtinaskumppania. Ne ovat Ranskan presidentti ja Espanjan puolelta Urgellin piispa. Andorran selviytymisstrategioita ovat alhaiseen verotukseen perustuvat ostosmatkailu ja turismi, mitkä ovatkin hyödyttäneet Andorran taloutta. Andorran asukasluku on kasvanut voimakkaasti maahanmuuton ansiosta, minkä vuoksi enemmistö andorralaisista on ilman Andorran kansalaisuutta. Andorran matkaopas

Luxemburg on muita kääpiövaltioita selvästi isompi sekä pinta-alalla että asukasluvulla mitaten. On makuasia, pitääkö Luxemburgia kääpiövaltiona vai ei. Maa jakautuu kahteen osaan: etelän hedelmälliseen Gutlandiin ja pohjoisen Oeslingiin. Luxemburgissa käytetään peräti kolmea kieltä: puhekielenä saksansukuista luxemburgia, virallisissa yhteyksissä ranskaa ja mm. lehdistössä saksaa. Luxemburgin hallitsija on suurherttua, jonka rooli on kuitenkin vain seremoniallinen. EU:hun kuuluva Luxemburg on kansainvälinen finanssikeskus. Myös poliittisesti se on onnistunut saamaan itselleen kokoaan painavamman aseman.

Siinä Euroopan seitsemän pientä kääpiötä siis olivat. Luxemburgin jälkeen seuraavaksi pienin valtio on Kypros, joka kuitenkin on jo melkein nelinkertainen kooltaan. Jos kääpiöys määritellään pinta-alan sijasta asukasluvun avulla, kääpiövaltioiden joukkoon lukeutuvat myös harvaan asutut Islanti ja Montenegro, jotka suurehkon maa-alansa vuoksi eivät muuten sopisi mukaan. Pieni Suomi on tässä joukossa suurvaltakunta eikä sovi kääpiövaltioiden joukkoon millään mittarilla.

Euroopan kääpiövaltiot ovat yleisesti ottaen menestyneet hyvin. Taloudellisesti monet niistä ovat maailman kärkikastia. Kääpiövaltiot ovat onnistuneet käyttämään asemaansa isojen naapureidensa rinnalla ja ottamaan osansa näiden maiden vauraudesta. Kääpiövaltiot ovat kuin pienyrittäjiä valtioiden maailmassa. Ketterinä ne voivat täyttää sellaisia markkinarakoja, joihin isoilla mailla ei ole mahdollisuuksia.

Euroopan kääpiövaltiot
Vati­kaani Mo­naco San Marino Liech­ten­stein Malta An­dorra Luxem­burg
Lippu
Viral­linen nimi Stato della Città del Vati­cano Princi­pauté de Monaco Sere­nis­sima Re­pub­blica di San Marino Fürs­ten­tum Liech­ten­stein Re­pubblika ta' Malta, Republic of Malta Princi­pat d'An­dorra Grand-Duché de Luxem­bourg, Groß­herzog­tum Luxem­burg, Grouss­herzog­tum Lëtze­buerg
Suo­meksi Vati­kaanin kau­punki­valtio Mona­con ruhti­nas­kunta San Mari­non sees­teinen tasa­valta Liech­ten­steinin ruh­tinas­kunta Maltan tasa­valta Andor­ran ruh­tinas­kunta Luxem­burgin suur­herttua­kunta
Ala km2 0,44 1,95 61 164 316 468 2586
Väestö 2014 (lähde) 800 31 000 33 000 37 000 413 000 85 000 521 000
Läpi­mitta kartalla max 1 km 3×1 km 6–13 km 25×12 km 27×13 km (pää­saari) max 32 km 80×56 km
Valtio­muoto abso­luut­tinen vaali­monar­kia, teo­kratia ruh­tinas­kunta tasa­valta pe­rustus­lailli­nen monar­kia tasa­valta ruhti­nas­kunta perustus­lailli­nen monar­kia
Pää­mies paavi ruh­tinas 2 kap­teeni­hallit­sijaa ruh­tinas presi­dentti 2 ruhti­nas­kump­pania suur­herttua
Perus­tettu 1929 1297 (301), 1291 1719, 1806 1964 1278 1815
Viral­liset kielet italia (latina †) ranska italia saksa malta, englanti kata­laani luxem­burg, saksa, ranska
Muut kielet mone­gassi italia espan­ja, ranska, portu­gali
Va­luutta euro euro euro Sveit­sin frangi CHF euro euro euro
Omat rahat euro euro euro, San Mari­non scudo (ke­räily) CHF (ke­räily) euro euro (2014–) euro
Posti­merkit kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä *** kyllä
Maa­tunnus ISO (lähde) VA MC SM LI MT AD LU
Maa­tunnus ISO 3‑kirj. VAT MCO SMR LIE MLT AND LUX
Maa­tunnus autot (lähde) V †† MC RSM FL M (aik. GBY) AND L
Verkko­tunnus .va .mc .sm .li .mt .ad .lu
Posti­numero 00120 (Italia) 980nn (Rans­ka) 47891–47899 (Italia) 9485–9498 (Sveit­si) aaa nnnn ADnnn nnnn
Puhelin (lähde) +39 06 698 (Italia), +379 (varat­tu, ei käy­tössä) +377 +378 +423 +356 +376 +352
YK (lähde) tark­kailija­jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
Euroo­pan neu­vosto (lähde) tark­kailija­jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
EU / ETFA / ETA ei ei, mutta kuuluu EU:n tulli- ja vero­aluee­seen ei EFTA ja ETA EU ja ETA ei EU ja ETA
Schen­gen-aluetta käy­tän­nössä * käy­tän­nössä * käy­tän­nössä * kyllä kyllä ei ** kyllä
ETYJ (lähde) jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
OECD (lähde) ei ei ei ei ei ei jäsen
WTO (lähde) tark­kailija­jäsen ei ei jäsen jäsen tark­kailija­jäsen jäsen
IMF (lähde) ei ei jäsen ei jäsen ei jäsen
Inter­pol (lähde) jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
Nato (lähde) ei ei ei ei ei ei jäsen
UPU (lähde) jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen ei *** jäsen
WIPO (lähde) jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen

† Vatikaanivaltion virallinen kieli on italia, mutta Pyhän Istuimen latina.
†† Vatikaanin kansainvälinen tunnus on V, mutta rekisterinumerot alkavat joko CV tai SCV.
* Vatikaani, Monaco ja San Marino ovat käytännössä Schengen-alueella, vaikkeivät ne kuulukaan Schengen-sopimukseen; ei rajamuodollisuuksia.
** Andorra ei kuulu Schengen-alueeseen, mutta sinne kuitenkin pääsee EU-maiden henkilökortilla.
*** Andorrassa ei ole omaa postia. Maassa toimivat Espanjan ja Ranskan postit julkaisevat Andorran merkkejä.
Postinumeron muoto: n = jokin numero, a = jokin kirjain.

Seuraava kartta havainnollistaa pikkumaiden kokoeroja.

Kääpiövaltiot pinta-alan ja väkiluvun mukaan

Euroopan kääpiövaltioiden pinta-ala ja väkiluku

Huomioita kääpiövaltioista

Andorraa lukuunottamatta kaikilla kääpiöillä on oma posti. Maat ovatkin keksineet postimerkeistä itselleen tulonlähteen. Postinumeronsa suhteen monet kääpiövaltiot kuitenkin kuuluvat naapurimaan postinumerojärjestelmään.

Kaikki Euroopan kääpiövaltiot laskevat liikkeelle ainakin jonkin verran omia rahojaan. Niiden käyttö saattaa kuitenkin, tapauksesta riippuen, rajoittua keräilytarkoituksiin. Euroalueen kääpiövaltiot saavat lyödä euromääräisiä rahoja, vaikkeivät ne kuuluisikaan EU:hun. Liechtensteinilla on oikeus lyödä Sveitsin frangin määräisiä keräilyrahoja. San Marinolla on euron lisäksi erillinen rahayksikkö, San Marinon scudo, keräilyrahoja varten.

Kaikilla kääpiövaltioilla on Internetin maatunnus, ja ne ovat käytössä. Myös puhelimen maatunnus on annettu kaikille. Vatikaani ei kuitenkaan ole ottanut omaansa käyttöön, vaan puhelinnumeroissa käytetään Italian tunnusta.

Kansainvälisiin järjestöihin kääpiövaltiot kuuluvat vaihtelevasti. Niillä oli 1900-luvulla vaikeuksia saada isompien maiden hyväksyntää, mutta pääsy helpottui 1900-luvun loppua kohti tultaessa.

Kääpiövaltioilla on myös yhteistoimintaa, nimittäin omat urheilukisansa, Games of the Small States of Europe. Niihin osallistuvat Monaco, San Marino, Liechtenstein, Malta, Andorra, Luxemburg ja lisäksi Kypros, Islanti ja Montenegro. Pääsyraja on määritetty väkiluvun perusteella. Vatikaani ei ole joukossa mukana.

Itsehallintoalueet

Euroopassa on lukuisia alueita, joilla on oma itsehallinto eli autonomia. Monilla alueilla on valtiollisia tunnusmerkkejä kuten oma raha tai lippu. Itsehallintoalueet eivät kuitenkaan ole täysin itsenäisiä, vaan ne kuuluvat jonkin toisen maan alaisuuteen. Ne voivat olla emämaan osia tai kruununsiirtomaita. Kruununsiirtomaat eivät ole emämaan osia, vaikkakin niillä on emämaan kanssa sama hallitsija. Euroopassa tällaisia kruununsiirtomaita on Englannin kuningattarella tai kuninkaalla.

Seuraavassa on lueteltu ne Euroopan itsehallintoalueet, jotka ovat saaneet oman maatunnuksen ja joilla siten on myös oma verkkotunnus. Pinta-alan mukaan järjestettyinä ne ovat Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Färsaaret, Ahvenanmaa ja Grönlanti. Maantieteellisesti katsoen Grönlanti oikeastaan kuuluu Pohjois-Amerikkaan, mutta menköön nyt tässä.

Gibraltar on Britannialle kuuluva niemi Espanjan rannikolla Gibraltarin salmessa. Gibraltarin sijainti Välimeren ja Atlantin välissä on sotilaallisesti tärkeä. Hallinnollisesti Gibraltar on Britannian merentakainen alue, joka ei kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Espanja ja Englanti ovat kiistelleet Gibraltarista historian aikana. Gibraltar kuuluu EU:hun. Gibraltar on virallisesti englanninkielinen. Alueella puhutaan myös espanjaa ja paikallista kansankieltä llanitoa, joka on espanjan, englannin ja eräiden muiden kielten sekoitus.

Guernsey sijaitsee Ranskan rannikolla. Se on itsenäinen Englannin kruununsiirtomaa: Guernsey ei kuulu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, vaan Englannin hallitsijalle eli kruunulle. Guernseyn alue koostuu useista saarista, joista suurimmat ovat Guernsey itse, Alderney (n. 2400 as.) ja Sark (n. 600 asukasta). Virallinen kieli on englanti. Ranskaa käytetään lakiyhteyksissä. Guernseyllä itsehallinto on viety pitkälle. Sekä Guernseyllä, Alderneyllä että Sarkilla on omat itsehallintonsa, lippunsa, parlamenttinsa ja lakinsa. Joka saarella on myös oma vaikkakin jo harvinainen murteensa, jotka ovat sukua mantereella Ranskan puolella puhuttavalle kielelle. Guernseyllä on oma rahayksikkönsä Guernseyn punta, joka on arvoltaan 1:1 Englannin punnan kanssa. Alderneyn punta on keräilykäytössä.

Jersey on saari, joka sijaitsee Ranskan rannikolla Guernseyn vieressä. Guernseyn tavoin sekin on Englannin kruununsiirtomaa. Jerseyn viralliset kielet ovat englanti ja ranska, sekä lisäksi harvinaisena paikallinen murre tai kieli jèrriais. Oma rahayksikkö Jerseyn punta on arvoltaan 1:1 Englannin punnan kanssa. Alhainen tai olematon verotus on tehnyt Jerseystä finanssialan keskuksen. Jersey ja Guernsey kuuluvat molemmat Kanaalisaariin, mutta eivät EU:hun.

Mansaari on edellisten tavoin itsenäinen Englannin kruununsiirtomaa. Se sijaitsee Irlannin ja Ison-Britannian välissä. Mansaarella on oma valuuttansa, Mansaaren punta, joka on arvoltaan 1:1 Englannin punnan kanssa. Mansaaren viralliset kielet ovat englanti ja manksi. Manksi on kelttiläinen kieli, joka on ollut vaarassa sammua mutta jota elvytetään. Mansaari ei kuulu EU:hun, mutta kuuluu kuitenkin EU:n tulli- ja veroalueeseen.

Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Skotlannin pohjoispuolella. Färsaarilla on oma kielensä, fääri, joka poikkeaa muista pohjoismaisista kielistä. Fäärin lähimmät sukukielet ovat islanti ja länsinorjalaiset murteet. Saarten toinen virallinen kieli on tanska. Färsaarten asukkaat ovat historiassa joutuneet kamppailemaan oikeuksistaan Tanskaa vastaan. Mahdollinen itsenäistyminen on saarilla edelleen kiistelty aihe. Färsaarilla käy Färsaarten kruunu, joka kuitenkaan ei ole itsenäinen valuutta vaan jonka arvo on sama kuin Tanskan kruunun. Kalastus on tärkeä elinkeino. Myös öljyä on etsitty.

Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen alue Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä. Grönlanti on maailman suurin saari. Grönlannin virallinen kieli on inuiittikieliin kuuluva grönlanti. Aiemmin virallisena kielenä oli myös tanska. Valtaosa väestöstä on eskimoita, tarkemmin inuiitteja. Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan, mutta se lasketaan kuitenkin usein Eurooppaan varsinkin tämänkaltaisilla epätieteellisillä verkkosivuilla.

Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva itsehallinnollinen saaristomaakunta Manner-Suomen ja Ruotsin välissä. Itsehallintonsa vuoksi Ahvenanmaa poikkeaa muista Suomen maakunnista merkittävästi. Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsi. Suomea opiskellaan yleisesti kouluissa, mutta se ei ole pakollista. Puhekielenä käytetään ahvenanmaan murretta, jossa on piirteitä sekä suomen- että riikinruotsista. Ahvenanmaa kuuluu EU:hun mutta ei sen veroalueeseen, mikä on tietyin rajoituksin mahdollistanut verottomat ostokset matkailuliikenteessä ja postimyynnissä. Mannersuomalaisilla ei automaattisesti ole Ahvenanmaalla kotiseutuoikeutta, mutta sen voi saada. Ahvenanmaa on vähitellen saanut itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Oman lipun se sai 1953, omat postimerkit 1984, autoihin sinivalkoiset rekisterikilvet 1992, maatunnuksen AX vuonna 2004 ja verkkotunnuksen .ax 2006. Ahvenanmaan itsenäisyydellä on jonkin verran kannatusta sekä maakunnassa että myös Manner-Suomen puolella, mutta itsenäistyminen ei kuitenkaan ole vireillä.

Euroopan itsehallintoalueita I
Gibral­tar Guern­sey Jersey Man­saari Fär­saaret Grön­lanti Ahve­nan­maa
Lippu
Viral­linen nimi Gibral­tar Bailiwick of Guern­sey, Bailliage de Guer­nesey Bailiwick of Jersey, Bailliage de Jersey Isle of Man, Ellan Vannin Før­oyar, Fær­øerne Kalaallit Nunaat (Grøn­land) Land­skapet Åland
Suo­meksi Guern­seyn vouti­kunta Jerseyn vouti­kunta Ahve­nan­maan maa­kunta
Kuvaus Britti­läinen itse­hallinto­alue Espan­jan ranni­kolla Eng­lannin kruu­nun­siirto­maa, saaristo Ranskan ranni­kolla Eng­lannin kruu­nun­siirto­maa, saari Ranskan ranni­kolla Eng­lannin kruu­nun­siirto­maa, saari Irlan­nin­merellä Tans­kan itse­hallinto­alue, saaristo Pohjois-Atlan­tilla Tans­kan itse­hallinto­alue, saari Pohjois-Atlan­tilla Suo­men itse­hallin­nol­linen maa­kunta Itä­me­rellä
Ala km2 6,5 78 116 572 1393 2,2 milj. 1553 *
Väestö 2014 (lähde) 29 000 66 000 97 000 87 000 50 000 58 000 29 000 *
Valtio Yhdis­tynyt kunin­gas­kunta (Engl) (Engl) (Engl) Tanska Tanska Suomi
Muoto Meren­takai­nen alue, itse­hallinto Itse­näinen kruu­nun­siirto­maa Itse­näinen kruu­nun­siirto­maa Itse­näinen kruu­nun­siirto­maa Itse­hal­linto­alue Itse­hal­linto­alue Itse­hal­linto­alue
Perus­tettu 1713 1204 1204 1765 1948 1979 1922
Viral­liset kielet eng­lanti eng­lanti, ranska eng­lanti, ranska eng­lanti, manksi fääri, tanska grön­lanti ruotsi
Muut kielet espan­ja, llanito guer­nésiais, aureg­nais, serc­quais jèrriais tanska suomi
Va­luutta ** (lähde) Gibral­tarin punta GIP, 1:1 Eng­lannin punta GBP Guern­seyn punta [GGP], 1:1 GBP Jerseyn punta [JEP], 1:1 GBP Man­saaren punta [IMP], 1:1 GBP Fär­saarten kruunu (sete­lit), Tans­kan kruunu (koli­kot) *** Tans­kan kruunu DKK euro
Omat rahat kyllä GIP kyllä [GGP], lisäksi keräily­raha Alder­neyn punta kyllä [JEP] kyllä [IMP] kyllä, Fär­saarten kruunu (sete­lit) histo­riallisia ei
Posti­merkit kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä
Maa­tunnus ISO (lähde) GI GG JE IM FO GL AX
Maa­tunnus ISO 3‑kirj. GIB GGY JEY IMN FRO GRL ALA
Maa­tunnus autot (lähde) GBZ GBG Guern­sey,
GBA Alder­ney
GBJ GBM FO (aik. FR) FIN (aik. SF)
Autot epä­virall. KN (aik. GRO) AX
Verkko­tunnus .gi .gg .je .im .fo .gl .ax
Posti­numero GX11 1AA (Eng­lanti) GY... (Eng­lanti) JE... (Eng­lanti) IM... (Eng­lanti) FO nnn 39nn (Tans­ka) 22nnn (Suo­mi)
Puhelin (lähde) +350 +44 1481 (Eng­lanti) +44 1534 (Eng­lanti) +44 1624 (Eng­lanti) +298 +299 +358 18 (Suo­mi)
Kuuluu EU:hun (lähde) kyllä, muttei EU:n tulli- ja vero­aluee­seen ei, mutta kuuluu EU:n tulli­aluee­seen ei, mutta kuuluu EU:n tulli­aluee­seen ei, mutta kuuluu EU:n tulli- ja vero­aluee­seen ei ei (eron­nut) kyllä, muttei EU:n vero­aluee­seen
Schen­gen-aluetta ei ei ei ei ei ei kyllä
Pohjois­maiden neu­vosto - - - - jäsen jäsen jäsen
Pohjois­mainen passi­vapaus - - - - kyllä ei kyllä

(Engl) Kuuluu itsenäisenä alueena Englannin hallitsijalle, ei osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
* Ahvenanmaan pinta-ala vaihtelee eri lähteissä. 1553 km2 edustaa keskimääräistä. Ahvenanmaan väkiluku: Tilastokeskus.
** Valuuttakoodi [hakasulkeissa] on epävirallinen. 1:1 tarkoittaa, että paikallinen ja emämaan valuutta ovat alueen virallisia valuuttoja ja samanarvoisia.
*** Laillisia maksuvälineitä Färsaarilla ovat Färsaarten setelit sekä Tanskan kolikot. Färsaarten kruunu ei ole itsenäinen rahayksikkö eikä sillä ole valuuttakoodia. Sen arvo on sama kuin Tanskan kruunun.
Postinumeron muoto: n = jokin numero.

Huomioita itsehallintoalueista I

Useimmat näistä itsehallintoalueista laskevat liikkeelle omia rahojaan. Yhdelläkään itsehallintoalueella ei kuitenkaan ole täysin itsenäistä valuuttaa, vaan kyseessä on valuuttaunioni: paikallisen rahan arvo on sidottu emämaan valuuttaan.

Kaikki alueet ovat keksineet postimerkkien arvon tulonlähteenä. Postinumeronsa suhteen useimmat itsehallintoalueet kuuluvat emämaansa järjestelmään, poikkeuksena Färsaaret.

Puhelimen maatunnus on annettu osalle alueista, osa taas kuuluu emämaansa numeroalueeseen.

EU:n suhteen alueet ovat erikoistapauksia. Kaikki yllä olevat alueet poikkeavat emämaastaan suhteessaan EU:hun.

Lisää itsehallintoalueita

Euroopan itsehallintoalueet eivät lopu tähän. Yllä olevat alueet olivat niitä, joilla on eniten valtiollisia tunnusmerkkejä. Eräät maat, kuten Espanja, koostuvat itse asiassa kokonaan itsehallintoalueista.

Seuraavassa on kuvattu valikoima itsehallintoalueita, joilla on kansainvälisesti ottaen mielenkiintoinen asema. Pois on jätetty paljon itsehallintoalueita, jotka ehkä paremminkin muistuttavat tavallisia läänejä tai maakuntia.

Akrotiri ja Dhekelia ovat Kyproksen saarella sijaitsevat Englannin sotilastukikohdat. Tukikohdilla on itsehallinto. Ne ovat jäänne Englannin siirtomaakaudelta.

Athos tai Athosvuori on itsehallinnollinen munkkivaltio, joka sijaitsee Kreikassa. Athos koostuu niemestä, jolla on samanniminen vuori. Alue on ortodoksien hallitsema. Sinne pääsy on luvanvaraista. Naisilta ja naaraspuolisilta eläimiltä on alueelle pääsy kielletty.

Azorit ovat Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla.

Madeira on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla. Maantieteelliseseti saaret kuuluvat Afrikkaan. Sekä Azorit että Madeira kuuluvat EU:hun eikä niillä ole kansainvälisesti katsoen mitään erityisasemaa.

Euroopan itsehallintoalueita II
Akrotiri ja Dhekelia Athos Azorit Madeira
Lippu
Viral­linen nimi Sovereign Base Areas of Akrotiri and Dhekelia, Περιοχές Κυρίαρχων Βάσεων Ακρωτηρίου και Δεκέλειας Αὐτόνομη Μοναστικὴ Πολιτεία Ἁγίου Ὄρους Região Autónoma dos Açores Região Autónoma da Madeira
Suo­meksi Akrotirin ja Dhekelian suvereenit tukikohta-alueet Pyhän Vuoren auto­nominen munkki­valtio Azorien auto­nominen alue Madeiran auto­nominen alue
Kuvaus Englannin itse­hallin­nollisia sotilas­tuki­kohtia Kyprok­sella Itse­hallin­nollinen munkki­valtio Kreikassa Portu­galin itse­hallin­nollinen saari­ryhmä Atlantilla Portu­galin itse­hallin­nollinen saari­ryhmä Atlantilla
Ala km2 254 335 2333 801
Väestö (n. 2011) 16 000 2 000 247 000 268 000
Valtio Yhdis­tynyt kuningas­kunta Kreikka Portugali Portugali
Muoto Itse­hallin­nollisia tuki­kohtia Itse­hallin­nollinen alue, munkki­valtio, vaali­monarkia Itse­hallinto­alue Itse­hallinto­alue
Perus­tettu 1960 1927
Viral­liset kielet englanti, kreikka portugali portugali
Muut kielet koinee-kreikka, kirkko­slaavi, venäjä, serbia, georgia, bulgaria, romania (litur­ginen ja siviili­nen), kreikka
Va­luut­ta euro euro euro euro
Omat rahat ei (histo­riallisia) (histo­riallisia)
Posti­merkit ei kyllä kyllä kyllä
Maa­tunnus ISO (lähde)
Maa­tunnus ISO 3‑kirj.
Maa­tunnus autot (lähde)
Verkko­tunnus
Posti­numero BFPO 57, BFPO 58 (Englanti) * 63086, 63087 (Kreikka) 95nn-nnn ... 99nn-nnn (Portu­gali) 90nn-nnn ... 94nn-nnn (Portu­gali)
Puhelin (lähde) +357 (Kypros) +30 23770 (Kreikka) +351 292 (Portu­gali) +351 291 (Portu­gali)
Kuuluu EU:hun (lähde) ei, mutta kuuluu EU:n vero­alueeseen kyllä, muttei EU:n vero­alueeseen kyllä kyllä
Schen­gen-aluetta ei kyllä, mutta vierailu luvan­varaista kyllä kyllä

* Sekä Englannin että Kyproksen postinumerot ovat käytössä.
Postinumeron muoto: n = jokin numero.

Ceuta ja Melilla ovat Marokon rannikolla sijaitsevia Espanjan autonomisia kaupunkeja. Kyseessä on kaksi erillistä itsehallintoaluetta. Kaupungit ovat ainoat EU:hun kuuluvat alueet Afrikan mantereella. Kaupungeilla on EU:ssa erityisasema. Melillaan kuuluu myös eräitä pieniä saaria ja yksi niemi (Peñón de Vélez de la Gomera), jotka myöskin sijaitsevat Marokon rannikolla mutta Melillasta erillään. Marokko on vaatinut alueita itselleen. Kaupungeille on poikkeuksellisesti varattu yhteinen maatunnus EA tullikäyttöä varten.

Kanariansaaret ovat Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantilla. Maantieteellisesti saaret kuuluvat Afrikkaan. Kanariansaaret ovat EU-aluetta, mutta ne eivät kuulut EU:n arvonlisäveroalueeseen. Kanariansaarille on poikkeuksellisesti varattu oma maatunnus IC, mutta tunnus ei kuitenkaan ole virallinen kuten esimerkiksi Färsaarilla.

Euroopan itsehallintoalueita III
Ceuta Melilla Kanarian­saaret
Lippu
Viral­linen nimi Ciudad Autónoma de Ceuta Ciudad Autónoma de Melilla Islas Canarias
Suo­meksi Ceutan auto­nominen kaupunki Melillan auto­nominen kaupunki
Kuvaus Espanjan itse­hallin­nollinen kaupun­ki Marokon rannikolla Espanjan itse­hallin­nollinen kaupun­ki Marokon rannikolla Espan­jan itse­hallin­nollinen saari­ryhmä Atlantilla
Ala km2 19 12 7493
Väestö (n. 2011) 82 000 73 000 2 200 000
Valtio Espanja Espanja Espanja
Muoto Itse­hallin­nollinen kaupun­ki Itse­hallin­nollinen kaupun­ki Itse­hallinto­alue
Perus­tettu 1995 1995
Viral­liset kielet espanja espanja espanja
Muut kielet
Va­luut­ta euro euro euro
Omat rahat
Posti­merkit kyllä
Maa­tunnus ISO (lähde) EA * EA * IC *
Maa­tunnus ISO 3‑kirj. - - -
Maa­tunnus autot (lähde) E (Espanja) E (Espanja) E (Espanja)
Verkko­tunnus
Posti­numero 510nn (Espanja) 520nn (Espanja) 35nnn, 38nnn (Espanja)
Puhelin (lähde) +34 856,
+34 956 (Espanja) **
+34 852,
+34 95n (Espanja) **
+34 822, +34 828
+34 922, +34 928 (Espanja)
Kuuluu EU:hun (lähde) kyllä, muttei EU:n tulli- tai vero­alueeseen kyllä, muttei EU:n tulli- tai vero­alueeseen kyllä, muttei EU:n vero­alueeseen
Schen­gen-aluetta kyllä, mutta raja­tarkastus poistut­taessa kyllä, mutta raja­tarkastus poistut­taessa kyllä

* Maakoodit EA ja IC on Maailman tullijärjestön pyynnöstä varattu poikkeuksellisesti.
** Ceutalla ja Melillalla ei ole omia suuntanumeroitaan, vaan ne käyttävät samaa numeroa kuin lähialue manner-Espanjan puolella.
Postinumeron muoto: n = jokin numero.

Huomioita itsehallintoalueista II ja III

Nämä itsehallintoalueet ovat selvästi vähemmän itsenäisen valtion kaltaisia kuin aiemmin esitellyt. Niillä ei ole omaa kieltä, ne eivät liikkeelle omia rahojaan eikä autoillakaan ole omaa tunnusta. Puhelin- ja postinumerointi eivät ole itsenäisiä vaan kuuluvat joko emämaan tai naapurimaan järjestelmään. Omia postimerkkejä kuitenkin julkaistaan monella alueella. Moni alue muodostaa erikoistapauksen suhteessa EU:hun.

Muita erityisalueita

Seuraavaan on valittu eräitä muita Euroopan erityisalueita. Ne eivät ole samalla tavoin itsehallintoalueiksi katsottavia alueita kuin yllä, mutta niillä on erityinen asema Euroopassa. Listaan on lisäksi otettu Kallankarit.

Helgoland on Saksalle kuuluva pieni saariryhmä Pohjanmerellä. Alue nauttii verovapaudesta. Toisen maailmasodan jälkeen Helgoland yritettiin räjäyttää taivaan tuuliin, koska sitä oli käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin. Räjäytys ei riittänyt tuhoamaan koko saarta ja asukkaat saivat palata sinne.

Huippuvuoret (Svalbard) on Norjalle kuuluva saaristo Jäämerellä. Huippuvuorten alueeseen kuuluu myös Karhusaari, vaikka se sijaitseekin erillään. Huippuvuoret kuuluu Norjan kuningaskuntaan eikä ole sen siirtomaa. Kansainvälisen sopimuksen mukaan myös muilla mailla on oikeus hyödyntää Huippuvuorten mineraalivaroja ja niinpä Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä onkin harjoittanut saarilla kaivostoimintaa. Huippuvuoret on alhaisen verotuksen alue ja se on myös demilitarisoitu. Saarilla on aiemmin käytetty puhekielenä russenorskia, joka on norjan ja venäjän sekoitus. Maakoodi SJ on yhteinen Jan Mayen -saaren kanssa. Verkkotunnus .sj on varattu, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Norjan emämaasta poiketen Huippuvuoret ei kuulu Schengen-alueeseen eikä myöskään pohjoismaiseen passivapausalueeseen.

Jan Mayen on Norjalle kuuluva saari Jäämerellä. Saarilla ei ole vakituisia asukkaita, mutta siellä kuitenkin asuu pieni määrä henkilökuntaa. Jan Mayen kuuluu Norjan kuningaskuntaan, se ei ole Norjan siirtomaa eikä sillä ole itsehallintoa.

Saimaan kanava on Suomen Venäjältä vuokraama alue. Vain Venäjän puoleinen alue on vuokrattu; Suomen puoleinen alue on aivan tavanomaista Suomen aluetta. Vuokra-alue käsittää Saimaan kanavan, maantien sekä näiden välisen alueen. Vuokra-alueella ovat voimassa Venäjän lait, mutta Suomen lakia noudatetaan eräiltä osin.

Kallankarit sijaitsevat Perämerellä Kalajoen edustalla. Saaret koostuvat Maakallasta ja pienemmästä Ulkokallasta. Alueen omistaa Suomen valtio, mutta sitä koskee Ruotsin kuninkaan aikanaan myöntämä kalastajien paikallishallinto. Tämän merkitys on ollut kiistanalainen, mutta se on edelleen voimassa ainakin rajallisesti, ainakin Maakallalla. Tilanne ei ole kuitenkaan johtanut varsinaiseen itsehallintoon tai kansainvälisesti tunnustettuun asemaan kuten Ahvenanmaan kohdalla on käynyt. Kallankarien liittyminen EU:hun on kiistetty, mutta tämä ei näytä johtaneen mihinkään, joten käytännössä karit kuuluvat EU:hun.

Muita Euroopan erityisalueita
Helgoland Huippu­vuoret Jan Mayen Saimaan kanava Kallan­karit
Lippu
Viral­linen nimi Helgoland Svalbard Jan Mayen Сайменский канал
Kuvaus Saksan saariryhmä Pohjan­merellä Norjan saaristo Jäämerellä Norjan saari Jäämerellä Suomen vuokraama alue Venäjällä Suomen saaria Kalajoen edustalla
Ala km2 1,7 61 022 373 n. 0,2
Väestö 2014 1 400 2 000 18 työntekijää, ei pysyvää asutusta
Valtio Saksa Norja Norja Suomi / Venäjä Suomi
Muoto Saksan alue Norjan alue Norjan alue Suomen vuokra-alue Suomen alue
Perus­tettu 1920 1929 1963 1669
Viral­liset kielet Helgo­landin friisi (pohjois­friisi), saksa norja norja venäjä
Muut kielet venäjä, aik. myös russe­norsk suomi
Valuutta euro Norjan kruunu NOK Norjan kruunu NOK euro euro
Omat rahat ei (histo­riassa ruplia) - ei ei
Posti­merkit (histo­riallisia) kyllä (paikallis­posti) ei ei ei
Maa­tunnus ISO (lähde) SJ SJ
Maa­tunnus ISO 3‑kirj. SJM SJM
Maa­tunnus autot
Verkko­tunnus .sj (ei käytössä) .sj (ei käytössä)
Posti­numero 27498 (Saksa) 917n (Norja) 8099 (Norja)
Puhelin +49 4725 (Saksa) +47 79 (Norja) +47 (Norja)
Kuuluu EU:hun (lähde) kyllä, muttei EU:n tulli- tai vero­alueella ei ei ei kyllä
Schen­gen-aluetta kyllä ei kyllä ei kyllä
Pohjois­maiden neuvosto - ei ei ei ei
Pohjois­mainen passi­vapaus - ei ei ei kyllä

Postinumeron muoto: n = jokin numero.

ALV- ja tullivapaita alueita

Livigno

Livigno

Euroopassa on muutamia "tavallisia" alueita, jotka ovat kuitenkin ainakin osittain vapaita arvonlisäverosta ja tulleista.

Livigno. Italian alppilaakso Sveitsin rajalla. Arvonlisäverovapaa alue: ei kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen. Erivapauden vuoksi alueella myydään tiettyjä tuotteita halvemmalla kuin muualla, minkä vuoksi siitä on tullut ostosmatkailun kohde. Livignon kaupungin keskustassa on runsaasti verovapaita myymälöitä. Verovapaita kauppoja on myös teiden varsilla keskustan ulkopuolella. Myyntiartikkeleita ovat mm. polttonesteet, alkoholi, tupakka, parfyymit, elintarvikkeet ja monenlaiset kestokulutustavarat kuten vaatteet, kellot, lelut ja niin edelleen. Ostosturismin lisäksi alueella on muutakin turismia ja mm. runsaasti laskettelurinteitä. Verovapaa alue kattaa koko Livignon kunnan, mukaan lukien Trepallen kylän. Yli 2 kilometrin korkeudessa sijaitseva Trepalle on Italian korkein asuttu kylä. Livignoon pääsee talvisin vain Sveitsistä. Kesäisin pääsee Livignoon myös Italian puolelta. Livignon ja muun Italian välissä on tulliasema.

Luganojärvi. Järvi Italian ja Sveitsin rajalla. Italialle kuuluva vesialue järven lounaiskulmassa (Ponte Tresan ja Porto Ceresion välissä) on arvonlisäverovapaa: se ei kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen. Sveitsille kuuluva vesialue ei ole vastaavalla tavalla erityisaluetta.

Huoltoasema, Samnaun

Samnaun, huoltoasema. Taustalla Itävalta.

Samnaun ja Sampuoir. Sveitsin syrjäisiä laaksoja Graubündenin kantonissa Itävallan rajalla. Saksankielistä aluetta. Historiallisista syistä laaksot eivät kuulu Sveitsin tullialueeseen. Arvonlisävero on käytössä palveluille, mutta tavarakaupassa on poikkeusjärjestely. Tulli- ja veroedun vuoksi alueella voidaan myydä tiettyjä tuotteita muuta Sveitsiä halvemmalla. Laaksoista Samnaunissa on useita kyliä. Sen sijaan viereinen Sampuoir on lähes asumaton; Sampuoirin suulla kuitenkin sijaitsee huoltoasema ja kauppa. Laaksojen erityisasema perustuu siihen, että alueen ainoa tieyhteys kulki aiemmin Itävallan kautta. Sittemmin sinne on rakennettu kapea tie myös Sveitsin puolelta, mutta erityisasema on säilynyt. Alue kilpailee ostosmatkaajista läheisen Livignon kanssa.

ALV- ja tullivapaita alueita
Livigno Lugano­järvi Samnaun ja Sampuoir
Lippu
Viral­linen nimi Comune di Livigno Acque italiane del lago di Lugano Zoll­aus­schluss­gebiet Samnaun und Sampuoir
Suo­meksi Livignon kunta Lugano­järven italialaiset vesialueet Tulli­alueen ulko­puolinen alue Samnaun ja Sampuoir
Kuvaus tulli- ja alv-vapaa kunta Italiassa tulli- ja alv-vapaa järvialue Italiassa tulli- ja osittain alv-vapaa alue Sveitsissä
Ala km2 227 18
Väestö 2014 6300 0 800
Valtio Italia Italia Sveitsi
Muoto Italian kunta Italian vesialue Sveitsin alue
Perus­tettu
Viral­liset kielet
Muut kielet
Valuutta euro euro Sveitsin frangi CHF
Omat rahat
Posti­merkit
Maa­tunnus ISO (lähde)
Maa­tunnus ISO 3‑kirj.
Maa­tunnus autot
Verkko­tunnus
Posti­numero 23030 (Italia) 7563 (Sveitsi)
Puhelin 0342 (Italia)
Kuuluu EU:hun (lähde) kyllä, muttei EU:n tulli- tai vero­alueella kyllä, muttei EU:n tulli- tai vero­alueella ei
Schen­gen-aluetta kyllä (mutta tullitarkastus) kyllä kyllä

Irralliset alueet eli eksklaavit

Eräillä valtioilla on irrallisia alueita, joilla ei ole maayhteyttä valtion muihin osiin. Tällaisia alueita kutsutaan eksklaaveiksi. Jotta alueelle pääsisi, on kuljettava vieraan valtion kautta tai sitten vesitietä tai lentäen. Seuraavassa on listattu Euroopan eksklaaveja.

EU-maiden eksklaaveja EU-alueen ulkopuolella

Seuraavat EU-maiden irralliset alueet eli eksklaavit sijaitsevat varsinaisen EU-alueen ulkopuolella. Sijainnistaan huolimatta alueet kuuluvat EU:hun. Nämä alueet eivät kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen, vaikka ne muuten kuuluvatkin EU:hun.

Büsingen am Hochrhein. Saksan alue Sveitsin rajojen sisäpuolella, Sveitsin ja Saksan rajan läheisyydessä. Euro on virallinen valuutta, mutta Sveitsin frangi käy. Ei kuulu EU:n ALV- tai tullialueeseen, vaan kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Puhelimet kuuluvat sekä Sveitsin (+41 52) että Saksan (+49 7734) numerointijärjestelmään. Paikkakunnalla on sekä sveitsiläinen (8238) että saksalainen (78266) postinumero.

Campione d'Italia. Italian kunta Sveitsin rajojen sisäpuolella Ticinossa, Luganonjärven rannalla. Arvonlisäverovapaa alue. Kuuluu Sveitsin tullialueeseen. Postiosoitteeseen käy joko italialainen (I-22060) tai sveitsiläinen (CH-6911) postinumero. Puhelimet kuuluvat pääosin Sveitsin puhelinnumerointiin (aluenumero +41 91). Osa julkisista palveluista on Sveitsin järjestämiä. Alueella on Euroopan suurin kasino.

Ceuta ja Melilla. Espanjan autonomisia kaupunkeja Marokon rannikolla. Lisätietoja edellä.

Peñón de Vélez de la Gomera. Espanjalle kuuluva pieni niemi Marokon rannikolla. Sotilaslinnake. Kuuluu Melillan alueeseen yhdessä Marokon rannikolla sijaitsevien Espanjan saarten kanssa (Isla de Alborán, Islas Chafarinas, Peñon de Alhucemas).

Gibraltar, Englannin alue Espanjan rannikolla, kuuluu myös tähän ryhmään sikäli, että sekään ei kuulu EU:n tulli- tai veroalueeseen. Gibraltarista on lisätietoja edellä.

Ekslaavit Kyproksen saarella

Kyproksen saarella on useita eksklaaveja, joista osa kuuluu EU:hun ja osa ei.

Akrotiri ja Dhekelia. Englannin sotilastukikohtia Kyproksella. Akrotiri sijaitsee kokonaan Kyproksen tasavallan rajojen sisäpuolella. Dhekelia puolestaan katkaisee Kyproksen useampiin toisistaan erillisiin palasiin. Alueet eivät kuulu EU:hun, mutta kylläkin EU:n veroalueeseen. EU-lait ovat tukikohdissa ilmeisesti joiltain osin voimassa.

Dhekelian voimalaitos, Ormideia ja Xylotymvou. Kyproksen tasavallan alueita Englannille kuuluvan Dhekelian sotilastukikohdan sisällä. Alueet kuuluvat EU:hun, mutta niillä ei ole maayhteyttä muuhun Kyprokseen kuin EU-alueeseen kuulumattoman sotilastukikohdan kautta.

Kyproksen kaakkoiskärki. Kyproksen tasavallan alue saaren kaakkoiskärjessä. Alue kuuluu EU:hun. Maayhteyden muuhun Kyprokseen kuitenkin katkaisee Englannille kuuluva Dhekelian sotilastukikohta, joka ei kuulu EU-alueeseen.

Erenköy (Kokkina). Pohjois-Kyproksen alue Kyproksen tasavallan rannikolla. Ei maayhteyttä muuhun Pohjois-Kyprokseen. Alue ei kuulu EU:hun.

EU:n sisäiset eksklaavit

EU-mailla on lukuisia muitakin irrallisia alueita, joista ei ole maayhteyttä emämaahan. Nämä eksklaavit eivät muodosta EU:n suhteen mitään poikkeustapausta, sillä ne sijaitsevat toisen EU-maan sisällä tai rajalla.

Llívia

Llívia

Baarle-Hertog ja Baarle-Nassau. Kuntia Belgian ja Hollannin rajalla. Baarle-Hertog kuuluu Belgiaan ja Baarle-Nassau Hollantiin. Kunnat sijaitsevat toistensa kanssa sisäkkäin erittäin monimutkaisella tavalla. Kummankin kunnan alueita on naapurikunnan sisällä naapurimaan puolella.

Llívia. Espanjan kaupunki Ranskan rajojen sisäpuolella Pyreneiden vuoristossa. Llívian erottaa muusta Espanjasta Ranskalle kuuluva parin kilometrin levyinen suikale. Lisää Llíviasta

Pohjois-Irlanti. Englannille tai tarkkaan ottaen Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluva alue Irlannin saarella. Ollut kiistanalainen.

Ruitzhof, Mützenich, Rückschlag ja osin Lammersdorf ja Roetgen (Vennbahn). Saksan alueita Belgian rajojen sisäpuolella. Alueet erottaa Saksasta kapea, Belgialle kuuluva Vennbahn-niminen entisen junaradan alue. Junarata on jo purettu, mutta entisen junaradan maa-ala kuuluu edelleen Belgialle. Tämän vuoksi Saksalle kuuluvilta maa-alueilta ei ole yhteyttä muuhun Saksaan.

EU:n ulkopuoliset eksklaavit Euroopassa

Seuraavat eksklaavit kuuluvat maille, jotka eivät kuulu EU:hun.

Dubki (Дубки). Venäjän autiokylä Pihkovanjärven rannalla Viron rajalla. Ei maayhteyttä muuhun Venäjään.

Kaliningradin alue (Калининградская область). Venäjän alue Baltiassa Puolan ja Liettuan välissä. Ei maayhteyttä muuhun Venäjään. Entistä Itä-Preussia.

Sankovo ja Medvežje (Саньково и Медвежье). Venäjälle kuuluva asumaton alue Valko-Venäjän rajojen sisäpuolella. Hylätty Tšernobylin ydinonnettomuuden jälkeen saastumisen vuoksi.

Sastavci. Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallalle kuuluva kylä Serbian rajojen sisäpuolella.

Säkkijärven ja Juustilan välinen alue. Venäjälle nykyisin kuuluva alue Saimaan kanavan vuokra-alueen ja Suomen rajan välissä. Tiukasti tulkiten tämäkin on eksklaavi. Alueelta ei ole maayhteyttä muuhun Venäjään, sillä vesireitit ja Suomen vuokraama kanava-alue katkaisevat yhteyden. Tieyhteys on kuitenkin siltojen kautta.

Toiminnallisia eksklaaveja

Funktionaaliseksi eli toiminnalliseksi eksklaaviksi kutsutaan aluetta, jolla kyllä on maayhteys emämaahansa, mutta tieyhteys kulkee kuitenkin jonkin toisen valtion kautta. Tällaisia alueita on tyypillisesti vuoristoisilla rajaseuduilla. Maastosta johtuen tieyhteys on järjestetty vieraan valtion kautta sen sijaan, että olisi rakennettu suora tie emämaasta.

Bagni di Craveggia. Italian puolella sijaitseva kylpylä ja laakso, jonne on tieyhteys vain Sveitsin Ticinosta. Italian ja Sveitsin rajan läheisyyteen on kuuman lähteen yhteyteen aikoinaan rakennettu kylpylä, joka kuitenkin raunioitui. Kylpylää on nyttemmin korjattu. Alueelle pääsee tiettävästi vain jalkaisin. Yhden tiedon mukaan alueen valuuttana käytettäisiin Sveitsin frangia.

Drumard. Irlannin alue, jonne tieyhteys vain Pohjois-Irlannin puolelta. (Mahdollisesti Summerhill-niminen Pohjois-Irlannin kylä samalla seudulla on tieyhteydessä vain Irlannin puolelle, mutta tätä tietoa en ole pystynyt tarkistamaan.)

Dubrovnik-Neretvan eteläosa. Kroatian alue Bosnia ja Hertsegovinan rannikolla. Tieyhteys muuhun Kroatiaan kulkee Bosnia ja Hertsegovinan kautta.

Jungholz. Itävallan kunta, johon pääsee vain Saksan kautta. Jungholz "roikkuu" kiinni muussa Itävallassa yhden, vuoren huipulla sijaitsevan pisteen kautta. Alueella sijaitsee muutama pieni kylä. Jungholzin keskustassa on laskettelurinne. Jungholz kuuluu Saksan tullialueeseen ja siellä on sama arvonlisäverokanta kuin Saksassa. Alueella on sekä Itävallan että Saksan postinumerointi, mutta puhelinliikenteessä käytetään Itävallan suuntanumeroa. Lisää Jungholzista

Jungholz

Jungholz

Kleinwalsertal

Kleinwalsertal

Kleinwalsertal. Itävallan alppilaakso, jonne on tieyhteys vain Saksan Oberstdorfin kautta. Laaksossa sijaitsee Mittelbergin kunta. Alue on melko suuri. Alueen kyliä ovat Mittelbergin lisäksi Hirschegg ja Riezlern. Laaksossa on paljon majoitusliikkeitä. Kesä- sekä talviturismi on kehittynyttä. Tulli, arvonlisävero, postinumerointi ja puhelimen suuntanumero ovat kuten Jungholzissa. Lisää Kleinwalsertalista

Rißtal (Risstal). Itävallan alppilaakso, jonne on tieyhteys vain Saksasta. Innsbruckin pohjoispuolella sijaitseva Rißtal on syrjäinen ja harvaan asuttu. Laakson ainoa ympäri vuoden asuttu kylä on pieni Hinterriß (Hinterriss). Laakson perällä sijaitseva toinen kylä, Eng, on asuttu vain kesäisin. Toisin kuin maantieteellisesti samanlaisella Kleinwalsertalilla, Rißtalilla ei ole mitään erityisasemaa. Posti- ja puhelinnumerointi on Itävallan eikä Rißtal myöskään kuulu Saksan tullialueeseen. Lisää Rißtalista

Hinterriß

Hinterriß, Rißtal

Os de Civís

Os de Civís

Os de Civís. Espanjan kylä, jonne on tieyhteys vain Andorrasta. Pikkukylä sijaitsee Pyreneiden vuoristossa 2 km Andorran rajalta. Lisää Os de Civísistä

Kiistanalaisia alueita

Seuraavassa on esitelty Euroopan kiistanalaisia alueita. En ota kantaa siihen, mihin valtioon alueiden tulisi kuulua.

Yksipuolisesti itsenäistyneitä kiistanalaisia alueita

Euroopassa sijaitsee peräti neljä kiistanalaista valtiota. Ne julistautuneet itsenäisiksi, mutta entinen emämaa ei ole itsenäisyyttä tunnustanut. Kansainvälisen tunnustuksenkin kanssa on vähän niin ja näin.

Kosovo on Serbiasta yksipuolisesti itsenäistynyt tasavalta. Serbia pitää Kosovoa omana maakuntanaan. Kosovon tasavalta on osittain tunnustettu kansainvälisesti. Euroopan muihin kiistanalaisiin alueisiin verrattuna tunnustus on varsin laajaa.

Pohjois-Kypros eli Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on kiistanalainen alue Kyproksen saaren pohjoisosassa. Tasavalta on julistautunut itsenäiseksi jo ajat sitten, mutta Turkin lisäksi mikään muu valtio ei ole sitä tunnustanut. Alue ei käytännössä kuulu EU:hun. Asukkaat ovat turkinkielisiä.

Transnistria eli Transdnestria eli Dnestrin moldovalainen tasavalta on yksipuolisesti itsenäistynyt alue, joka irtautui Moldovasta Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Alue sijaitsee Moldovan itärajalla Dnestr-joen ja Ukrainan rajan välissä. Moldova pitää aluetta itselleen kuuluvana. Tasavallalla ei ole kansainvälistä tunnustusta, mutta sillä on monia itsenäisen valtion tunnusmerkkejä.

Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat ovat itsenäisiksi julistautuneita, Ukrainasta eroon pyrkiviä alueita. Molemmat perustettiin 2014. Ukraina vastusti itsenäistymistä ja tilanne johti sotaan, johon myös naapurimaa Venäjän väitetään osallistuneen. Kansantasavaltojen alueet ovat vaihdelleet sotamenestyksen mukaan. Talvella 2016 tätä kirjoitettaessa yksikään valtio ei ole tunnustanut Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoja. Vuonna 2014 kansantasavallat ilmoittivat yhdistyvänsä Novorossijan valtioliitoksi, mutta valtioliitto peruuntui 2015.

Euroopan yksipuolisesti itsenäistyneet alueet (kiistanalaisia)
Kosovo Pohjois-Kypros Trans­nistria l. Trans­dnestria Do­nets­kin kansan­tasa­valta Lu­hans­kin kansan­tasa­valta
Lippu
Viral­linen nimi Republika e Kosovës, Република Косово Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti Република Мол­довеняскэ Нистрянэ,
При­днестрoвс­кая Мол­давская Рес­публика,
При­дністровсь­ка Мол­давська Рес­публіка
Донецкая народная рес­публика, Донецька Народна Рес­публіка Луганская народная рес­публика, Луганська Народна Рес­публіка
Suo­meksi Koso­von tasa­valta Pohjois-Kyproksen turkki­lainen tasa­valta Dnestrian moldova­lainen tasa­valta
Kuvaus Yksi­puolisesti itse­näistynyt Serbian entinen maakunta Yksi­puolisesti itse­näistynyt alue Kyproksen saarella Moldo­vasta yksi­puolisesti itse­näistynyt alue Yksi­puolisesti itse­näistynyt alue Itä-Ukrainassa Yksi­puolisesti itse­näistynyt alue Itä-Ukrainassa
Ala km2 10 887 3 355 4 163
Väestö­arvio (2014) 1,9 milj. 300 000 505 000 2,7 milj.
Eron­nut val­tiosta Serbia Kypros Moldova Ukraina Ukraina
Muoto tasa­valta, osittain tunnus­tettu tasa­valta, vain Turkin tunnus­tama tasa­valta, ei tunnustettu kansan­tasa­valta, ei tunnus­tettu kansan­tasa­valta, ei tunnus­tettu
Perus­tettu 2007 1983 1990 2014 2014
Viral­liset kielet albania, serbia turkki venäjä, moldova (kyrillisin kirjaimin), ukraina venäjä, ukraina venäjä, ukraina
Muut kielet
Va­luut­ta euro Turkin liira TRY Trans­nistrian rupla
Omat rahat kyllä ei ei
Posti­merkit kyllä kyllä kyllä
Maa­tunnus ISO XK (epä­virallinen *)
Maa­tunnus ISO 3‑kirj. XKS (epä­virallinen *)
Maa­tunnus autot (lähde) RKS (epä­virallinen *) PMR (epä­virallinen)
Verkko­tunnus .nc.tr
Posti­numero nnnnn 99nnn (Turkki) MD-nnnn
Puhelin +383 (alk. 2017) +90 392 (Turkki) +373 5 (Moldova)
Kuuluu EU:hun (lähde) ei ei ei ei ei
Schen­gen-aluetta ei ei ei ei ei

* Kosovolla ei ole virallisesti standardoitua maatunnusta, mutta epävirallisia tunnuksia on käytössä.
Postinumeron muoto: n = jokin numero.

Itsenäistymään pyrkineitä alueita

Seuraavat alueet ovat pyrkineet itsenäistymään rauhanomaisesti siinä toistaiseksi kuitenkaan onnistumatta. Eräillä muillakin Euroopan alueilla on ollut itsenäisyyspyrkimyksiä, mutta näillä alueilla pyrkimykset ovat olleet erityisen konkreettisia viime vuosina.

Katalonia on Espanjan maakunta, joka pyrkii itsenäistymään Espanjasta. Espanja vastustaa hanketta. (Tilanne talvella 2016)

Skotlanti on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva maa, joka järjesti kansanäänestyksen itsenäistymisestä 2014. Äänestäjien enemmistö ei kuitenkaan kannattanut itsenäistymistä.

Epäitsenäisiä kiistanalaisia alueita

Seuraavat alueet ovat myös kiistanalaisia. Niiden ei kuitenkaan väitetä olevan itsenäisiä valtioita.

Isla de Perejil on Espanjalle kuuluva pieni asumaton saari Marokon rannikolla Ceutan kaupungin länsipuolella. Marokko on vaatinut Espanjalta saaren palautusta. Saaren status on epäselvä.

Krim on Ukrainaan kuulunut venäläisenemmistöinen autonominen tasavalta, joka julistautui itsenäiseksi ja liittyi Venäjään 2014. Ukraina vastusti liitosta eikä se ole saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta. Krimillä sijaitsee myös Venäjän Ukrainalta vuokraama Sevastopolin laivastotukikohta.

Kyproksen "vihreä linja" eli YK:n valvoma neutraali vyöhyke sijaitsee Pohjois-Kyproksen ja Kyproksen tasavallan välissä. Vyöhyke kulkee verraten kapeana alueena Kyproksen saaren poikki.

Muita tällä sivulla aiemmin mainittuja kiistanalaisia alueita ovat tai ovat olleet mm. Gibraltar, Ceuta ja Melilla, Pohjois-Irlanti sekä Akrotiri ja Dhekelia.

Euroopan kääpiövaltiot ja erityisalueet
URN:NBN:fi-fe201401011005

©Tuomas Salste