2010
Herttuainen
Herttuainen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Herttuaisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 209 max
v. 1985 199
v. 2014 245
v. 2016 248
v. 2018 247
v. 2020 246
v. 2022 248
v. 2023 245
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Herttuainen on sijalla 3 166. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 3 330.
Verrattuna muihin sukunimiin Herttuainen on melko pitkä nimi.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Herttuainen on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Herttuainen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Herttuainen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 38 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Herttuaisia on 245.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1925 |
Herttuaisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 25 Herttuaisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Herttuaisten yleisin asuinpaikka oli Kerimäki (12 henkeä).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Herttuainen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 17.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Herttuaiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 21 Herttuaisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Herttuaisten yleisin asuinpaikka oli Kerimäki (12 vainajaa).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin neljän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Herttuainen 1540–1560-luvuilla |
Nimi Herttuainen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1560-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kymmenen Herttuaista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1932 | Yritykset perust. –2014 |
Sana Herttuainen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|
| Herttuainen (paikannimi) |
Herttuainen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Herttuainen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Venäjäksi Херттуайнен tarkoittaa nimeä Herttuainen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Hertuainens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Hertuain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Herttuainen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Hertta Herttuainen tai Herkko Herttuainen.
Släktnamnet / Surname Herttuainen, Finland.
©Tuomas Salste