2010
Kataja
Kataja on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 3 800:s suomalainen on nimeltään Kataja.
Katajien lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 459 max
v. 1985 1 447
v. 2014 1 569
v. 2016 1 550
v. 2018 1 529
v. 2020 1 499
v. 2022 1 485
v. 2023 1 479
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kataja on sijalla 566. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 577.
Nimen historiasta tiedetään, että sitä on annettu ainakin sotilasnimeksi 1855–1860.
Kataja on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Kataja on suojattu 1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Katajien yleisin miesten etunimi oli Juho. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Kataja-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Kataja on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Kataja on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Kataja ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 111 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Katajia on 1 479.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1935 |
Katajia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 174 Katajan asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Katajien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (29 henkeä), Tampere (13) sekä Mäntsälä (7). Valtaosa asui Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kataja, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 93.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Katajat asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 189 Katajan kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Katajien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (23 vainajaa), Tampere (20) sekä Turku (9). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhdeksän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 32 Katajaa. Kuolleista 26 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 5 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 28 Katajaa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1907–1944 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Kataja tai Katajan esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Kataja (paikannimi) | Kataja Karjalassa (karttanimi) |
Kataja on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 96 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; metsäalue; pelto/niitty; puu; saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Kataja esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on maasto sekä rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kataja jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Kataja esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Katajakaari, Katajakatu, Katajakierros, Katajakuja, Katajamaantie, Katajamutka, Katajankaari, Katajankierto, Katajanpolku, Katajantie, Katajapiha, Katajapolku, Katajaraitti, Katajarinne, Katajataival, Katajatie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Kataja on myös etunimi. Vuonna 2023 Kataja oli yhtenä etunimenä 26 suomalaisella (9 miestä, 17 naista). Sukunimenä Kataja on kuitenkin yleisempi, sillä samaan aikaan se oli 1 479 suomalaisen sukunimi. Luvut koskevat Suomen kansalaisia.
Ruotsissa Kataja oli 44 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Катая tarkoittaa nimeä Kataja. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Cataia on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kataja olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kata Kataja.
Släktnamnet / Surname Kataja, Finland.
©Tuomas Salste