Kerko
Kerko on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se ei suomalaisilla ole kovin yleinen.
Kerko-nimisten lukumäärä eri vuosina:
v. 2014 54
v. 2016 56
v. 2018 57
v. 2020 59
v. 2022 59
v. 2023 57
Lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kerko on sijalla 10 303.
Kerko-nimisten enemmistö on naisia. Vuonna 2023 naisten osuus tämän sukunimen kantajista oli 63 %.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1897–1919 |
Kerko-nimisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa seitsemän Kerko-nimisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kerko, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla seitsemän.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kolme henkeä, joiden sukunimi oli Kerko. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Kerko (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Kerko on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kerko jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Kerko esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kerko, Kerkovägen. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Керко tarkoittaa nimeä Kerko. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Kergå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kerko olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kerkko Kerko tai Kersti Kerko.
Släktnamnet / Surname Kerko, Finland.
©Tuomas Salste