Kuittinen
Kuittinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 4 000:s suomalainen on nimeltään Kuittinen.
Kuittisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 556 max
v. 1985 1 447
v. 2014 1 490
v. 2016 1 476
v. 2018 1 455
v. 2020 1 431
v. 2022 1 419
v. 2023 1 404
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kuittinen on sijalla 600. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 540.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Kuittisten yleisin naisten etunimi oli Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Kuittinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita naisia aiemmin.
Asuinpaikkoja 2010 |
Kuittinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Kuittinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Kuittinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 193 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Kuittisia on 1 404.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1931 |
Kuittisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 152 Kuittisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kuittisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Nurmeksen maalaiskunta (67 henkeä), Helsinki (8) sekä Liperi (8). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kuittinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 90.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kuittiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 176 Kuittisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kuittisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Nurmeksen maalaiskunta (54 vainajaa), Helsinki (17) sekä Liperi (15). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Karjalassa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kuuden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kolme Kuittista. Kuolleista 2 kuului punaisiin ja 1 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 16 Kuittista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1898–1943 | Yritykset perust. –2019 |
Sana Kuittinen tai Kuittisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Kuittinen (paikannimi) |
Kuittinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kuittinen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Kuittinen oli 20 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Куйттинен tarkoittaa nimeä Kuittinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kuitinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Quittin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kuittinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kuisma Kuittinen.
Släktnamnet / Surname Kuittinen, Finland.
©Tuomas Salste