Kuukkanen
Kuukkanen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Kuukkasten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 289 max
v. 1985 317
v. 2014 348
v. 2016 342
v. 2018 331
v. 2020 329
v. 2022 323
v. 2023 319
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Kuukkanen on sijalla 2 515. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 2 550.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1934 |
Kuukkasia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 21 Kuukkasen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Kuukkasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Jyväskylän maalaiskunta (7 henkeä), Laukaa (6) sekä Jyväskylä (3).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Kuukkanen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 13.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Kuukkaset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 28 Kuukkasen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Kuukkasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Jyväskylä (9 vainajaa), Laukaa (6) sekä Jyväskylän maalaiskunta (5).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin neljän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi viisi Kuukkasta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1898–1908 | Yritykset perust. –2015 |
Sana Kuukkanen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Kuukkanen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Kuukkanen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 6 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; pelto/niitty; talo sekä virtaveden osa.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Kuukkanen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Kuukkanen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Kuukkanen, Kuukkasentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Sanan ”kuukkanen” merkitys on ’kuukkeli’. Jokin muukin merkitys saattaa tulla kyseeseen.
Venäjäksi Куукканен tarkoittaa nimeä Kuukkanen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Kūkanens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Quckain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Kuukkanen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Kuura Kuukkanen.
Släktnamnet / Surname Kuukkanen, Finland.
©Tuomas Salste