1939–1958
1884–1925
Meriluoto
Meriluoto on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Meriluotojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 429 max
v. 1985 377
v. 2014 380
v. 2016 378
v. 2018 376
v. 2020 375
v. 2022 374
v. 2023 378
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Meriluoto on sijalla 2 181. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 851.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Meriluoto-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. He elivät noin viisi vuotta muita miehiä pidempään. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin samat 67 vuotta.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1925 |
Meriluotoja tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 56 Meriluodon asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Meriluotojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (22 henkeä), Kymi (3) sekä Mikkeli (3). Valtaosa asui Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Meriluoto, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 32.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Meriluodot asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 51 Meriluodon kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Meriluotojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (11 vainajaa), Kuusankoski (4), Ahlainen (3) sekä Valkeala (3). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kymmenen Meriluotoa. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi viisi Meriluotoa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1913–1944 | Yritykset perust. –2018 |
Sana Meriluoto tai Meriluodon esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Meriluoto (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Meriluoto on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on matalikko sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Meriluoto jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Meriluoto esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Meriluodontie, Meriluoto. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Мерилуото tarkoittaa nimeä Meriluoto. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Merilootå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Meriluoto olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Meri Meriluoto tai Mert Meriluoto.
Släktnamnet / Surname Meriluoto, Finland.
©Tuomas Salste