2010
Rytkönen
Rytkönen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 000:s suomalainen on nimeltään Rytkönen.
Rytkösten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 111 max
v. 1985 3 006
v. 2014 2 980
v. 2016 2 963
v. 2018 2 933
v. 2020 2 907
v. 2022 2 860
v. 2023 2 830
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Rytkönen on sijalla 277. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 258.
Rytkönen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Rytkösiä oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Rytkösten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Matti, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Rytkönen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 61 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 66 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Rytkönen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Rytkönen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Rytkönen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 467 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Rytkösiä on 2 830.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1928 |
Rytkösiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 323 Rytkösen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Rytkösten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pielavesi (39 henkeä), Iisalmen maalaiskunta (35) sekä Helsinki (19). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Rytkönen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 166.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Rytköset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 354 Rytkösen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Rytkösten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Iisalmen maalaiskunta (43 vainajaa), Pielavesi (32) sekä Helsinki (30). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhdeksän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Rytkönen (Rytköinen) 1560–1570-luvuilla |
Nimi Rytkönen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1560–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 13 Rytköstä. Kuolleista 9 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 48 Rytköstä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1900–1938 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Rytkönen tai Rytkösen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
 | |
| Rytkönen Karjalassa (karttanimi) | Katuosoitteissa |
Nimi Rytkönen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Rytkönen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Rytkönen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Aulis Rytkösen katu, Rytkösentie, Rytkösentori. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Rytkönen oli 120 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Tanskassa Rytkönen on ollut 19 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
 |
| Rytköset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Рюткёнен ("Rjutkjonen") tarkoittaa nimeä Rytkönen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Ritkenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Rÿtköin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Rytkönen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Rytkonen tai Rytkoenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Rytkönen, Finland.
©Tuomas Salste