1939–1958
Vaisto
Vaisto on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin harvinainen.
Vaistojen lukumäärä eri vuosina:
v. 2015 27
v. 2018 26
v. 2020 26
v. 2022 27
v. 2023 26
Lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vaisto on sijalla 18 523. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi Vaisto ei ole. Noin joka kahdeksannella suomalaisella on vielä harvinaisempi sukunimi.
Vaisto on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Vaisto on suojattu 1935 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
|
| Asuinpaikkoja 1939–1958 |
Vaistoja tiedetään asuneen ainakin oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa kuuden Vaiston asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Vaistot asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on yhdeksän Vaiston kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Vaistojen yleisin asuinpaikka oli Seinäjoki (3 vainajaa).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Vaisto. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kaksi Vaistoa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Vaisto esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Vaistomaantie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Вайсто tarkoittaa nimeä Vaisto. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Waistå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Vaisto olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Vaito Vaisto.
Släktnamnet / Surname Vaisto, Finland.
©Tuomas Salste