Viima
Viima on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko harvinainen.
Viimojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 43 max
v. 1985 37
v. 2015 28
v. 2018 27
v. 2020 29
v. 2022 29
v. 2023 30
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla vähän pienempi. Vuosien 2015–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Viima on sijalla 16 646. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi Viima ei ole. Noin joka kahdeksannella suomalaisella on vielä harvinaisempi sukunimi.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kaksi Viimaa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Katuosoitteissa |
Sana Viima esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Viima, Viimakatu, Viimakuja, Viimankatu, Viimatie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Viima on myös etunimi. Vuonna 2023 Viima oli yhtenä etunimenä 142 suomalaisella (71 miestä, 71 naista). Juuri etunimenä Viima onkin yleisempi, sillä samaan aikaan se oli vain 30 suomalaisen sukunimi. Luvut koskevat Suomen kansalaisia.
Venäjäksi Вийма ("Vijma") tarkoittaa nimeä Viima. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Vīma.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wijma on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Viima olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Viia Viima.
Släktnamnet / Surname Viima, Finland.
©Tuomas Salste