Suomen vanhimmat ihmiset

Kuka oli Suomen vanhin asukas? Kuinka pitkään vanhimmat ovat eläneet? Koska viimeinenkin 1800-luvulla syntynyt on kuollut? Paljonko on satavuotiaita ja vanhempia? Millaisia ikäennätyksiä on saavutettu? Tilastot kertokoot.

Suomen vanhin asukas tilastoissa

Suomessa on jo satojen vuosien ajan pidetty kirjaa ihmisten syntymästä ja kuolemasta. Alkujaan tiedot kirjattiin kirkonkirjoihin, sittemmin muihinkin väestörekisteriasiakirjoihin. Tilastokeskus (ent. Tilastollinen päätoimisto) on jalostanut näistä tiedoista yhteenvetoja jo vuosikymmeniä. Kuolinikätilastot syntymävuosineen on saatavissa vuodesta 1878. Ne sisältyvät Suomen viralliseen tilastoon.

Tilastoista voidaan etsiä vanhimmiksi eläneiden tiedot. Tarkkoja henkilötietoja ei tilastoissa yleensä ole, mutta niistä näkyy kuitenkin syntymävuosi, kuolinikä ja sukupuoli. Monista on lisäksi ilmoitettu asuinalue tai siviilisääty kuollessa.

Taulukossa 1 on lueteltu omana aikanaan vanhimmat Suomen asukkaat kuolinvuosittain. Taulukko perustuu kuolleiden tietoihin Suomen virallisessa tilastossa. Henkilötiedot on saatu yhdistämällä tilastoon lehdistä, kirjoista, kirkonkirjoista ja hautakivistä saatuja tietoja. Epäluotettaviksi katsotut tiedot on jätetty pois. Jos Suomen vanhin on pysytellyt koko vuoden elossa, taulukossa ei ole riviä tuolta vuodelta. Jos seuraavaksi vanhin on kuollut samana vuonna kuin edeltäjänsä, taulukossa on useampia rivejä samana vuonna.

Vähintään 110-vuotiaaksi eläneet on taulukossa korostettu. Ilmoitettu paikkakunta on kuolinpaikka (suluissa synnyinpaikka – kuolinpaikka). Vanhimmissa tilastoissa on ilmoitettu uskontokunta, jolloin yhtä kreikkalaiskatolista lukuunottamatta kaikki olivat luterilaisia.

Taulukosta voi päätellä Suomen kulloisimmankin vanhimman asukkaan. Siitä näkee myös ikäennätykset. Lisäksi taulukosta näkee, koska viimeistään vuonna x syntyneet ovat kaikki kuolleet ja kääntäen, onko vuonna x syntyneitä vielä voinut olla hengissä. Taulukosta ei sen sijaan näe Suomen toiseksi, kolmanneksi jne. vanhinta asukasta.

Pitkäikäisyys yleistyi 1900-luvun kuluessa. 1700-luvulla syntyneistä ei ilmeisesti yksikään nähnyt 1900-lukua. 1800-luvulla syntyneistä 2000-luvulle asti sinnitteli jo 245. Viimeinen 1800-luvulla syntynyt suomalainen oli Wikipedian mukaan vuonna 2009 kuollut Aarne Arvonen.

Kaikkien aikojen vanhimmat

Taulukon kattamana aikana Suomen kaikkein vanhimmaksi elänyt asukas on ollut Lempi Rothovius. Hän kuoli 112 vuoden, 8 kuukauden ja 15 päivän ikäisenä vuonna 2000.

Suomen vanhin mies on puolestaan ollut Aarne Arvonen, joka kuoli 111-vuotiaana vuonna 2009.

Lähdeaineisto ja tietojen luotettavuus

Tiedot on ilmoitettu Suomen virallisen tilaston mukaisina. Kuolleiden tiedot on saatu vuoden tarkkuudella vuoden 2020 loppuun asti. Tätä uudemmat tilastotiedot perustuvat vain Väestörakenne-tilastoon (elävät vuoden lopussa).

Tilastotiedot on pyritty yhdistämään julkaistuista lähteistä saatuihin lisätietoihin. Lisätietoja on saatu Guinnessin ennätyskirjoista, Helsingin Sanomista ja eräiden lehtien verkkouutisista. Vuosina 1989–2009 vähintään 110-vuotiaina kuolleiden tiedot on tarkistettu teoksesta Skytthe ym (2010). Vuosina 2000–2010 kuolleiden tietoja on myös verrattu Wikipediaan kerättyihin tietoihin 2012. Varsinaisia lisätarkistuksia kirkonkirjoista tms. ei ole tehty kuin poikkeustapauksissa. Lähteet on yksilöity lähdeluettelossa.

Luotettavuus

Osa tiedoista voi olla epäluotettavia. Ikä ja syntymävuosi rekisteröitiin aiemmin epätarkasti. Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä epätarkemmiksi tiedot käyvät. Syntymäaika kyllä kirjattiin kirkonkirjoihin. Kopiointi- ja muut virheet olivat kuitenkin tavallisia. Ei ollut tavatonta, että ihminen merkittiin kuollessaan vanhemmaksi (tai nuoremmaksi) kuin hän todellisuudessa oli. Tilasto ei muutenkaan välttämättä ole ajan tasalla, vaan vainaja saattaa jatkaa elämäänsä tilastoissa, kunnes kuolema lopulta rekisteröidään. Ikäennätyksiin kannattaa suhtautua sitä suuremmalla varauksella, mitä vanhemmasta ajasta ja mitä korkeammasta iästä on kyse.

Kattavuus

Tilastokeskuksen tiedot on saatavissa vain vuoden tarkkuudella. Uutisia ja tilastoja vertailemalla on taulukkoon kuitenkin voitu lisätä eräinä vuosina kaksikin vanhimmaksi elänyttä. Taulukosta voi puuttua yksittäisiä vanhimpia asukkaita, jotka päivien tarkkuudella laskien sinne kuuluisivat. Vanhin vainaja voi puuttua taulukosta, jos a) samana vuonna syntynyt mutta päivääkin nuorempi on kuollut vasta seuraavana vuonna tai myöhemmin, tai jos b) vanhin vainaja on elänyt päivänkin pidempään, mutta syntynyt vasta seuraavana vuonna kuin vanhimmaksi ilmoitettu. Seuraavat vainajat voivat mahdollisesti kuulua kategoriaan a:

• nainen 1795–1896 (100 v), Pusula
• nainen 1800–1899 (99 v), Turku
• nainen 1800–1900 (100 v), Vaasan lääni, maalaiskunta
• mies 1800–1901 (101 v), Kitelän seurakunta (kreikkalaiskatolinen)
• mies (?) 1800–1902 (102 v), Ilomantsi (tekstin mukaan mies, tilastoitu naisten sarakkeeseen)
• nainen 1827–1928 (100 v), Kuopion lääni
• nainen 1885–1992 (106 v), leski, suomenkielinen, Vaasa
• nainen 1887–1995 (107 v), leski, ruotsinkielinen, Helsinki
• naiset 1894–2001 (106 ja 107 v), 3 leskeä, suomenkielisiä; Joensuu, Multia, Turku
• nainen 1894–2002 (107 v), leski, suomenkielinen, Alajärvi
• nainen 1897–2007 (109 v), leski, suomenkielinen, Veteli
• naiset 1903–2011 (107 v), 3 suomenkielistä; Pöytyä, Tampere, Valtimo

Lisätietojen puuttuessa heitä ei ole voitu taulukkoon kirjata muttei myöskään täysin poissulkea sitä mahdollisuutta, että heistä jotkut olisivat omana aikanaan eläneet Suomen vanhimmiksi.

Hautakivet

Hakemalla pitkäikäisiä suomalaisia Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokannasta voi löytää hautakiviä, jotka näyttävät kuuluvan vanhemmiksi tai vähintään yhtä vanhoiksi eläneille kuin mitä Suomen viralliseen tilastoon on kirjattu. Tällaisia hautakiviä on löytynyt seitsemän (k. 1908–1941). On mahdollista, että tapauksia on enemmänkin.

On selvittämättä, onko selityksenä väärä päiväys hautakivessä vai puute Suomen virallisessa tilastossa. Tarkemman selvityksen puuttuessa näitä vainajia ei ole kirjattu yllä olevaan Suomen vanhimpien asukkaiden taulukkoon.

Maahan- ja maastamuutto

Taulukko kattaa Suomen asukkaat mutta ei esimerkiksi siirtolaisiksi lähteneitä ja ulkomailla pitkän iän saavuttaneita. Maahan- tai maastamuuttoa ei ole otettu huomioon vaan on oletettu, että vanhukset ovat pysyneet Suomessa. On toki mahdollista, vaikkakin oletettavasti harvinaista, että Suomen vanhin muuttaa Suomesta. Hänen kuolemansa ei kirjautuisi tilastoon ja hän siis puuttuisi taulukosta. Vastaavasti on mahdollista, että Suomeen muuttaa kaikkia muita vanhempi ihminen, jolloin edellinen Suomen vanhin asukas voisi puuttua taulukosta.

Pois jätetyt ikäennätykset

Yllä olevassa taulukossa 1 ei ole otettu huomioon seuraavia ikäennätyksiä:

104 v ja 105 v – Suistamon ennätysvanhat naiset (k. 1888, 1890 ja 1892 Suistamo)

(iät epäluotettavat)

Vuosien 1888, 1890 ja 1892 kuolleiden tilastoissa esiintyy Suomen vanhimpina peräti kolme Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan jäsentä, jotka kaikki olivat naisia. He olivat kaikki ajankohtaan nähden ennätysvanhoja. Tilastojen mukaan heidän elinaikansa olivat: 1784–1888 (104 v), 1785–1789 (105 v), 1786–1892 (105 v).

On epätodennäköistä, että samaan seurakuntaan osuisi yhtäkkiä lähes vuosittain ennätysvanhoja. Todennäköisemmin kuin pitkästä iästä ennätykset kertovat väestökirjanpidon tasosta. Suistamon kastettujen luettelo alkaa tiettävästi vasta 1791. Vuoden 1900 tilastokin epäilee jälkikäteen Suistamon ennätysnaisten ikiä:

… leski Irina Ignatjeva Suistamon kreikkalais-katolisesta seurakunnasta, jonka ilmotettiin syntyneen vuonna 1787 ja kuollessaan vuonna 1892 olleen 105 vuotta täyttänyt. Mainitsemista ansaitsee, että samassa seurakunnassa v. 1888 kuolleen lesken Eudokia Markovan niinikään ilmotetaan saavuttaneen saman tavattoman korkean ijän. Molempain viimemainittujen tiedonantojen luotettavuutta näyttää kutenkin voitavan epäillä. (huom. vuosissa epätarkkuutta alkup. tilastoon nähden)

108 v - Lovisa Antintytär Rosenlund, k. 28.9.1900 Jomala

(väitetysti s. 14.4.1792 Jomala, todennäköisesti 9 v nuorempi)

Vuoden 1900 virallisen tilaston mukaan Lovisa Rosenlund saavutti 108 vuoden iän. Tilasto kertoo hänestä näin:

Puheenalainen nainen, itsellisen leski Lovisa Antintytär Rosenlund, oli nimittäin syntynyt Jomalan pitäjässä huhtikuun 14 p:nä 1792 ja kuoli siellä syyskuun 28 p:nä 1900. Seurakunnan kirkkoherra mainitsee hänen vielä muutamia kuukausia ennen kuolemaansa olleen »hyvässä terveydessä, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, niin että hän m. m. esteettömästi voi lukea kirjasta käyttämättä silmälaseja«.

Nähtävästi Rosenlund oli kuitenkin syntynyt 5.9.1801, eli ”vain” 99-vuotiaaksi eikä päässyt Suomen vanhimmaksi. Selitys on Jomalan kirkonkirjoissa todennäköisesti tapahtunut sekaannus. Rippikirjassa 1821–28 on samaan taloon Svibyssä kirjattu Lovisa Andersdotter -nimisiä naisia peräti neljään otteeseen. Yksi heistä, 14.4.1792 syntynyt puosun tytär (Maija) Lovisa Andersdotter kuoli 1826. Hänen syntymäpäivänsä ei kuitenkaan poistunut kirkonkirjoista, vaan se merkittiinkin 5.9.1801 syntyneen lampuotin tyttären Lovisa Andersdotterin kohdalle. Väärä syntymäpäivä näyttää seuranneen tätä Lovisaa niin, että häntä luultiin 9 vuotta todellista vanhemmaksi.

108 vuoden ikä olisi ajankohtaan nähden ollut todella poikkeuksellinen. Kukaan muu 1700-luvulla syntynyt suomalainen ei tilastojen mukaan elänyt 1900-luvulle asti, ei ainakaan Suomessa.

Rosenlund oli aiemmin taulukoitu tällä sivulla Suomen vanhimmaksi, kunnes hänestä löytyi lisätietoa 2016.

114 v – Ulla Asikainen, k. 17.2.1911 Kerimäki

(väitetysti s. 10.2.1797 Rantasalmi, syntymäpäivä väärin)

Virallisen tilaston mukaan Asikainen olisi ollut Suomen kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt ihminen. Kuolinvuoden tilastossa kuitenkin mainitaan, että Asikaisen kuolinikä oli erikseen kysyttäessä ilmoitettu epävarmaksi. Asikainen esiintyy Suomen vanhimpana jo väestölaskennassa sekä 1900 että 1910 – tosin jo tuolloin hänen ikänsä herätti kummastusta. Ikäero muihin tuon ajan vanhuksiin nähden oli huomattavan suuri. Myöhemmin Terho Asikainen on selvittänyt, että ainakin Ullan syntymämerkinnäksi luultu 10.2.1797 Rantasalmella on virheellinen. Ullan mahdolliseksi syntymäajaksi on Helena Tiainen löytänyt 1.2.1810. Lisäksi Ulla on mainittu mykäksi; ehkä hänen ikäänsä on siksi ollut vaikea selvittää häneltä itseltään.

117 v – Maria Eufrosyne ”Mari” Andersson, k. 24.8.1946 Helsinki

(väitetysti s. 24.12.1828 Viipuri tai Virolahti; ikä epäluotettava, ei Suomen virallisessa tilastossa)

Maria Anderssonin iälle ei tunneta mitään todisteita. Syntymäaikaa ei ole useista yrityksistä huolimatta voitu varmistaa. Andersson ei esiinny (tämän ikäisenä) väestölaskennassa 1940 eikä kuolleiden tilastossa 1946.

Anderssonia pidettiin 1930–1940 -lukujen lehdissä Suomen vanhimpana ihmisenä. Hänen väitettiin saavuttaneen 117 vuoden iän. Jos ikä pitäisi paikkansa, Andersson olisi ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin ihminen. Andersson olisi elänyt jopa 9 vuotta vanhemmaksi kuin Suomen tuolloinen ikäennätys oli. 117-vuotias olisi maailmankin mitassa hyvin vanha.

Vanhin Anderssonista löydetty asiakirja on Helsingin poliisilaitoksen osoitekortti, jonka ensimmäinen merkintä on vuodelta 1913. Kortissa hänen syntymäajakseen tarjotaan 18 24/XII 28, minkä lisäksi kortissa on myös yliviivattu vuosiluku 29 sekä numero, joka voisi olla 24 tai 27. Syntymäpaikaksi on merkitty sanat Vederlaks (Virolahti) ja Viipuri. Kortin tarkempi analyysi on mahdoton, sillä osoitekortisto on mikrofilmauksen jälkeen tuhottu.

Lehtitiedon mukaan syntymäpäivä 24.12.1828 perustuu Anderssonin äidin Raamattuun tekemään merkintään. Syntymävuosi Helsingin kirkonkirjassa olisi ollut 1829. (HS 24.12.1933)

Syntymämerkintää on aikanaan yritetty tarkistaa seurakuntiin lähetetyllä kiertokyselyllä. Yksikään seurakunta ei vastannut kyselyyn. (Lehesvirta 2006)

Myös Myllymäki (1968, s. 38) on yrittänyt tarkistaa Anderssonin ikää. Hänen mukaansa Andersson ei ollut Helsingin seurakunnissa kirjoilla lainkaan. Viipurin ja Virolahden kirkonkirjoista Myllymäki ei Anderssonia tuon päivän kohdalta löytänyt, ei myöskään samalta päivältä muilta vuosilta. Sen sijaan hän löysi ko. paikkakuntien kirkonkirjoista 1827–1840 jopa kahdeksan Maria Anderssonia, joista ei kuitenkaan selvinnyt, kuka olisi oikea henkilö. Myllymäki toteaa myös, että Maria oli oleskellut ulkomailla ja hänen muuttokirja-asiansa olivat ehkä siksi jääneet hoitamatta. Johtopäätöksenä Myllymäki katsoo, että Marian syntymäpäivässä tai -vuodessa on virhe ja ikään on suhtauduttava varauksella.

Hiski-haun perusteella Viipurissa tai Virolahdella ei ole syntynyt ainoatakaan Maria Eufrosyneä vuosina 1827–1850. Viipurin ortodoksien kastettujen tiedot tosin puuttuvat vuoden 1828 tienoilta, mutta toisaalta ei ole tiedossa, että Maria olisi ollut ortodoksi. Helsingissä on tuona aikavälinä syntynyt yksi ainoa Maria Euphrosyne, nimittäin 28.7.1839 (isä muurarinkisälli Antti Lindholm, äiti Eva). Tämä perhe kuitenkin muutti Ahvenanmaalle 1844 ja jälkien seuraaminen on hankalaa. On siis toistaiseksi ratkaisematta, onko Marian syntymäaika virheellinen tai esimerkiksi nimi vaihtunut.

Anderssonin tiedetään asuneen ainakin Helsingissä ja Viipurissa, ilmeisesti muuallakin. Mahdollinen selitys on, että hänen henkilötietonsa ovat kadonneet tai sekoittuneet muuttojen yhteydessä.

111 v – Helena Berg k. 10.3.1962 Kiuruvesi

(s. 6.6.1850 Krim, ikä epävarma, on Suomen virallisessa tilastossa)

Romani Helena Bergin uutisoitiin kuolleen 111-vuotiaana, todennäköisesti Suomen vanhimpana vuonna 1962 Kiuruveden vanhainkodissa. Kirkonkirjoissa olleen virheen vuoksi hänet oli ehditty julistaa kuolleeksi jo edellisenä vuonna. Sukuselvityksen mukaan hän oli syntynyt 6.6.1850 Krimillä ja asunut ainakin Impilahdella.

Impilahden kirkonkirjoissa on tietoihin sopiva, Helena Berg, s. 6.6.1850, kastettu Ruskealassa, asunut Venäjällä, jossa saanut aviottomia lapsia. Mainittu mustalaiseksi.

Bergin ikä olisi ollut ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkea. Hänet on jätetty pois Suomen vanhimpien taulukosta, koska kirkonkirjoissa on ollut virhe ja koska iän varmistaminen on varsin hankalaa. Hän esiintyi taulukossa ilman henkilötietoja vuoteen 2019 asti, kunnes hänestä löytyi lisätietoa. Jos Bergin ikä katsotaan oikeaksi, vuosina 1955–1960 kuolleet eivät kuulu taulukkoon.

103 v – Aleksandra Matilda Mattson o.s. Wessman

(s. 20.5.1868 Sauvo, virhe kirkonkirjoissa)

Pidettiin vuonna 1962 hetken aikaa Suomen vanhimpana (103 vuotta). Kirkonkirjoissa syntymävuosi 1868 oli erehdyksessä muuttunut vuodeksi 1858, jolloin häntä luultiin 10 vuotta todellista vanhemmaksi.

105 v – Loviisa Kamppinen k. 1966 elokuu Yhdysvallat

(s. 20.12.1860 Kauhajärvi; kuollut muualla, ei Suomen virallisessa tilastossa)

Kamppinen mainitaan aikansa vanhimmaksi suomalaiseksi (Alaspää 1966). Koska hän ei asunut Suomessa, ei häntä ole otettu Suomen vanhimpien asukkaiden taulukkoon.

110 v – Andrei Kuznetsov k. 30.1.1984 Heinävesi

(s. 27.10.1873 Puola; ikä epäluotettava, ei Suomen virallisessa tilastossa)

Munkki, tunnetaan myös nimellä Isä Akaki. Olisi ollut aikanaan Suomen vanhimmaksi elänyt mies. Oman ilmoituksensa mukaan oli kuitenkin syntynyt 30.10.1874 (Guinness 1976).

105 v – Helsinkiläisnainen, ”Suomen vanhin asukas” vuonna 2010, kuollut 2008

(s. 1902, ikä virheellinen, kuollut jo aiemmin)

Vuonna 2010 uutisoitiin, että Suomen vanhin asukas oli tuolloin 107-vuotias helsinkiläisnainen (mm. HS 3.3.2010). Tieto oli kuitenkin väärä, sillä nainen tiettävästi kuoli jo 105-vuotiaana. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan nainen kuoli vuonna 2008, mutta tieto kuolemasta tilastoitiin vasta 2011. Vielä 31.12.2010 väestötilastossa mainitaan virheellisesti v. 1902 syntynyt 108-vuotias helsinkiläinen vieraskielinen leskinainen, vaikka hän olikin jo kuollut aikoja sitten.

Sata vuotta täyttäneiden määrä

Satavuotiaaksi eläminen oli aiemmin hyvin harvinaista. Viime vuosikymmeninä se on kuitenkin huomattavasti yleistynyt. Tilastoja yli 100-vuotiaista on saatu 1805 alkaen ja sata vuotta täyttäneistä 1865 alkaen. Perehdymme nyt niihin.

Koska ikätiedot perustuvat vanhoihin kirkonkirjoihin, koskevat vanhimpia tietoja samat luotettavuusongelmat, joita jo edellä kuvattiin. Tilastokeskuksen mukaan vanhimpien ihmisten määrät eivät ole täysin luotettavia ennen vuotta 1970, josta alkaen väestölaskenta perustuu väestörekisteriin.

Taulukossa 2 luetellaan yli 100-vuotiaiden määriä vuodesta 1805 alkaen. Tiedot perustuvat Virallisessa lehdessä julkaistuihin Suomen väkilukutaulukoihin. Vuoden 1805 luku on F.J. Rabben kirjasta. Tilastot oli laadittu siten, että 90–100-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat oli laskettu erikseen.

Taulukko 3 jatkaa yllä olevaa taulukkoa, mutta kattaa nyt sekä satavuotiaat että yli satavuotiaat ihmiset. Nämä luvut perustuvat Suomen viralliseen tilastoon. Ne kuvaavat kunkin vuoden viimeisen päivän tilannetta.

Vuosilta 1865–1900 luvut käsittävät sekä seurakunnissaan läsnäolevan että poissaolevan väestön. Luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden lisäämiseksi taulukkoon on vuodesta 1910 alkaen otettu ainoastaan läsnäoleva väestö (1970 alkaen maassa vakinaisesti asuva väestö).

Eliniän pidentyminen näkyy myös tarkkailemalla kolmella vuosisadalla eläneitä. Suomesta ei tunneta varmuudella ainoatakaan 1700-luvulta 1900-luvulle asti elänyttä. 1800-luvulta 2000-luvulle asti eläneitä on tilastoitu 245.

Ikäennätyksiä kirkonkirjoissa

Kirkonkirjoihin on kirjattu ihmisten kuolinikiä jo 1600-luvulta alkaen. Matkustakaamme hetkeksi menneille vuosisadoille tutkimaan, millaisia tervaskantoja ja ikipeikkoja papit ovat kirjoihinsa kynäilleet. Tulemme huomaamaan, kuinka käsitys ihmisen iästä on muuttunut.

Kuinka vanhaksi ihminen sitten voi elää? Jo Raamattu on ottanut asiaan kantaa:

Herra sanoi: Minä en anna elämän hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta. (1. Moos. 6:3)

Vain 120 vuotta? Ei riitä mihinkään. Kirkonkirjoista löytyy paljon korkeampiakin ikäennätyksiä. Suomessa Raamattu ja kirkonkirjat ovat siis ristiriidassa.

Taulukon 4 ikivanhat vainajat on kaivettu Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta. Sinne on naputeltu kirkonkirjojen haudattujen luetteloita monien vuosisatojen ajalta. Varoitus: Iät tuskin ovat totta.

Kirkonkirjoista löytyy suorastaan käsittämättömän vanhoja vainajia. Näillä ikäennätyksillä tuskin on paljonkaan tekemistä todellisen iän kanssa. Olkoot ne tässä muistutuksena kirkonkirjojen pidosta ennen vanhaan. Ennätykset näyttävät olevan ajalta, jolloin todellinen syntymähetki ei vielä ollut kirjoissa ja kansissa. Kun syntymävuosi ei ollut tiedossa, se piti arvioida. Niin huima ikä löysi tiensä papin kirjaan.

HisKin tiedot kattavat vaihtelevasti ajan 1600-luvun lopulta 1800–1900-lukujen taitteeseen. Haudattujen tallennus tietokantaan on tätä kirjoitettaessa kesken; uusia ”ikäennätyksiä” voi ilmaantua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että raamatunjae, jossa säädetään ihmisen iäksi korkeintaan 120 vuotta, pitää Suomen virallisen tilaston nojalla paikkansa. Jos kuitenkin nojaa papin sanaan eli kirkonkirjoihin, raamatunjae ei pidä paikkaansa. Lukijan pohdittavaksi jääköön, luottaako mieluiten Raamattuun, papin sanaan vai viranomaisten tilastoon.

Lähteet

• Alaspää, Samuli: Mitäs me 100-vuotiaat. Kirjakukko 1966.
• Asikainen, Terho: Kuka on Suomen vanhimmaksi elänyt ihminen? Kirjoitus Suku-forumilla 2.7.2010.
• Guinnessin ennätysten kirja. Helsinki: 1968.
• Guinness suuri ennätyskirja. 1974, 1976, 1980, 1982, 1983, 1984/85, 1986, 1987, 1988, 1989, 1996.
• Hervonen, Antti: Vuosisadan vartijat. Ikääntymisen suomenmestarit kertovat. WS Bookwell Oy 2001. ISBN 951-31-2056-2.
• Lehesvirta, Jukka: Maria Anderssonin pitkä elämä. Kanava 6/2006, s. 365–367.
• Myllymäki, Pauli: Satavuotiaat. Pitkäikäisyys ja sen ongelmat. Kustannusosakeyhtiö Tammi 1967.
• Rabbe, F.J.: Om Folkmängden i Finland under seklet 1751—1850. Helsinki: 1868.
• Skytthe, Axel – Hervonen, Antti – Ruisdael, Celvin – Jeune, Bernard: Supercentenarians in the Nordic Countries. Teoksessa: Maier, Gampe, Jeune, Robine & Vaupel (Eds.): Supercentenarians. Heidelberg [et al.]: Springer (2010). e-ISBN 978-3-642-11520-2.
• Wikipedia: Luokka:Yli 110-vuotiaiksi eläneet suomalaiset ja Luokka:Yli satavuotiaiksi eläneet suomalaiset, tammikuun alun 2012 mukaisina. fi.wikipedia.org

Kirkonkirjat ja tietokannat

• Jomalan seurakunta: Rippikirjat ajalta 1794–1863 (Sviby) ja vihkiluettelo 1825. Lovisa Rosenlundin tiedot.
• Helsingin ruotsalais-suomalainen seurakunta: Lastenkirja 1828-1856 (I Ab:4) s. 328. Maria Euphrosynen perhe.
• Karjala-tietokantasäätiö: Karjala-tietokanta.
• Suomen Sukututkimusseura: SukuHaku, Hautakivitietokanta.
• Suomen Sukututkimusseura: HisKi – Historiakirjojen hakuohjelma. Haudatut. Tammikuu 2012.

Tilastokeskus – Suomen vanhimpien tiedot:

• Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto. Väestötilastoa. Väkiluvunmuutokset / Väestömuutokset. SVT VI. Vuodet 1878–2001.
• Tilastokeskus: 11ry -- Siviilisääty iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1990-2022. Viitattu 21.4.2023.
• Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan 1990 - 2015. Viimeksi päivitetty 1.4.2016. PX-Web Statfin
• Tilastokeskus: Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2017. Viimeksi päivitetty 29.3.2018. PX-Web Statfin
• Tilastokeskus: Vuosina 2002-2011 kuolleet syntymävuoden, kuolinvuoden ja sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksesta saatu taulukko, 2012.
• Tilastokeskus: Kuolleet iän ja sukupuolen mukaan (105+) vuosina 1987-2011. Tilastokeskuksesta saatu taulukko, 2012.
• Tilastokeskus: 12ag -- Kuolleet iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1980-2020. Viitattu 6.3.2022. Vuodet 2012–.

Tilastokeskus – Sata vuotta täyttäneiden tiedot:

• Tilastollinen toimisto: Suomenmaan virallinen tilasto. Väkiluvun-tilastoa. Suomen väestö 1865 / Suomen väkiluku 1875/1880. SVT VI:1, VI:5, VI:9;1.
• Tilastollinen toimisto: Suomenmaan virallinen tilasto. Pääpiirteet Suomen väestötilastosta vuosina 1750-1890. SVT VI:29.
• Tilastollinen päätoimisto: Suomen virallinen tilasto. Väestötilastoa. Vuodet 1900, 1910, 1920, 1930, 1940, 1950. SVT VI:37, VI:45:1, VI:56:2, VI:76:2, VI:98:1
• Tilastokeskus: Väestö iän (100 v. ja vanhemmat) ja sukupuolen mukaan 1970 -2011. Tilastokeskuksesta saatu taulukko, 2013.
• Tilastokeskus: 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020. Viitattu 6.3.2022.

Helsingin Sanomat

• 24.12.1933: Vanhin helsinkiläinen 105-vuotias Maria Andersson.
• 1.9.1946: Kuolleita. Maamme vanhin asukas Maria Andersson *24.12.1828 †24.8.1946.
• 15.2.1935: Maamme vanhin asukas kuollut. Hedvig Säteri, sivu 6.
• 12.4.1955: Suomen vanhin asukas Olivia Rosvall kuollut. Sivu 2.
• 17.4.1955: Vasta vanhimmaksi julistettu kuollut. Kaisa-Stiina Forsström, sivu 5.
• 4.3.1960: Maamme vanhin asukas kuollut. Maria Pekuri, sivu 5.
• 10.4.1962: Suomen vanhin kuollut. Ines Achrén, sivu 6.
• 18.5.1962: ”Suomen vanhin” asukas täyttääkin vasta 94 v. Aleksandra Mattson, sivu 10.
• 3.8.1963: Suomen vanhin asukas kuollut. Olga Matilda Toivonen, sivu 12.
• 8.8.1963: 102-vuotias kuollut. Elina Maria Peurala, sivu 10.
• 6.11.1968: Kuolleita. Aleksandra Lindroos, sivu 9.
• 6.12.1968: 'Kun kyllästyin piikomaan menin naimisiin'. Elisabet Rantamäki, sivu 9.
• 3.6.1970: Uimarannat. Liisa Strellman, sivu 8. (lehdessä virheellinen otsikko)
• 25.3.1975: Kuolleita. Amalia Wallenius, sivu 15.
• 4.6.1976: Kuolleita. Ida Maria Saarinen, sivu 15.
• 4.11.1978: Kuolleita. Maria Välimäki. Sivu 12.
• 6.2.1983: Kuolleita. Rouva Amanda Riihelä. Sivu 12.
• 19.9.1985: Kuolleita. Rouva Matilda Honka. Sivu 20.
• 3.1.2006: Suomen pitkäikäisin olikin helsinkiläinen Maria Andersson.
• 3.3.2010: Suomen vanhin asukas kuoli.
• 19.7.2013: Suomen vanhin täyttää 110 vuotta.
• 5.1.2017: Suomen vanhimmaksi työllä ja kotiruoalla. 110-vuotiaan Helvi Kärjen pitkän iän resepti on uskonto, työnteko ja tavallinen kotiruoka, sanovat sukulaiset.
• 25.1.2017: Suomen vanhin ihminen Helvi Kärki kuoli 110 vuoden iässä.
• 25.3.2020: Super­satavuotiaiden kehoista etsitään pitkän iän salaisuutta – 114-vuotiaan valkosoluista tehtiin nuoria kantasoluja.
• 6.3.2022: Astrid Qvist on elänyt niin vanhaksi, että sitä on vaikea edes käsittää – tänään 110 vuotta täyttävän naisen teoria pitkän ikänsä salaisuudesta yllättää taatusti terveysintoilijat.
• 21.7.2022: Koronatartunnan saanut Astrid Qvist kuoli 110-vuotiaana – Qvist oli Suomen vanhin ihminen.
• 26.3.2023: Sirkka Mirjam Nieminen. Kuolinilmoitus, sivu B 32.

Helsingin Sanomat, arkisto

• 5.5.1990: Kuolleita. Suomen vanhin asukas Ida Virenius.
• 24.11.1994: Rouva Amanda Moksi, vanhin suomalainen.
• 10.8.1997: Arska juhli pubissa satavuotissynttäreitään.
• 11.10.1998: Kaikkein vanhin vastaan vielä vanhempi.
• 19.6.2000: Suomen vanhin teki harvinaisen uran.
• 4.8.2002: Suomen vanhin nuori jaksaa juhlia.
• 16.2.2005: Suomen vanhin täyttää 111 vuotta.
• 18.2.2005: Suomen vanhin on Töysän toinen kuuluisuus.
• 2.1.2006: Suomen vanhin asukas kuoli.
• 20.4.2006: Suomen vanhin kuoli 110-vuotiaana.
• 26.9.2006: Suomen vanhin täyttää 110 vuotta.
• 10.12.2006: Suomen vanhin kuoli Pöytyällä 110-vuotiaana.
• 17.1.2009: Suomen vanhin eli kolmella vuosisadalla.
• 11.10.2009: Suomen vanhin asukas kuoli Seinäjoella.
• 4.3.2010: Suomen vanhin asukas kuoli Rantasalmella.

Muut lehdet

• Finlands Almänna Tidning 30.3.1832, 10.1.1842, 1.2.1847, 5.1.1852, 29.12.1856: Sammandrag af Folkmängds-Tabellerne för Storfurstendömet Finland år 1830, 1840, 1845, 1850, 1855.
• Ilta-Sanomat 2.1.2006: 110-vuotias on nyt maan vanhin. Suomen vanhin asukas, 111-vuotias Hilda Häkkinen (o.s. Könni) nukkui pois uudenvuodenaattona.
• Turun Sanomat 24.9.2006: Suomen vanhin asukas täyttää 110-vuotta tiistaina. Lapsenlapsenlapsenlapsi lurautti Elsalle onnittelulaulun.
• Itä-Savo 3.3.2010: Suomen vanhin asukas on kuollut 108-vuotiaana.
• Turkulainen 13.4.2015: Suomen vanhin ihminen on kuollut. Turkulainen Selma Tuominen menehtyi 111 vuoden iässä.
• Kulmakunta 15.4.2015: Kirkolliset, Katariina evl, Kuolleet. Selma Johanna Tuominen 111 v. Sivu 10.
• Me Naiset 20.6.2017: 109 vuotta täyttävä Suomen vanhin, Helfrid Eriksson, esittelee sata vuotta vanhat perhekuvansa ja uusimman selfien.
• Iltalehti 24.10.2018: Suomen vanhin ihminen Helfrid Eriksson on kuollut 110-vuotiaana - Tytär Laila, 86, Iltalehdelle: ”Äiti oli valoisa ihminen, joka tyytyi vähään”.
• Akaan Seutu 7.1.2021: Akaan vanhin asukas Helvi Härmä on kuollut sekä kuolinilmoitus, sivu 18.
• Hufvudstadsbladet 22.7.2022: Syd-Österbotten: Nordens äldsta person har dött – Närpesbon Astrid Qvist blev 110 år gammal.
• Ilta-Sanomat 29.4.2023: ”Olis täällä joskus tanssia!” Suomen vanhin ihminen Helvi Kissala asuu palvelutalossa Mäntässä.

English summary

This page lists the oldest living person in Finland by time of death. The main source is Official Statistics of Finland, which in turn originates in church records. In order to obtain more information on individuals, various publications including newspaper archives have been used. Some unreliable age records have been screened out. The author of this page has not verified the individuals in church books, though, and questionable age records may remain.

Päivityksiä

Muutos talvella 2016/2017: Vuosien 1895–1900 vanhimmat vaihtuneet: ”108-vuotias” Lovisa Rosenlund k. 1900 jätetty pois todennäköisenä virheenä. Eräitä vanhimpia tunnistettu kirkonkirjoista ja hautakivistä.

Muutos huhtikuussa 2018: Tieto vanhimmasta vuonna 2017 palautettu. Hilda Häkkisen syntymäaika varmennettu.

Lisäyksiä syksyllä 2018: Yli 100-vuotiaat 1805–1855. Vuoden 2018 vanhin kuollut.

Lisäyksiä huhtikuussa 2019: Tunnistettu ja tarkennettu 1930–1980-lukujen vanhimpia. Lisätty hautakivilinkkejä.

Lisäys heinäkuussa 2020: Vanhin vuonna 2020 (Ahonen).

Lisäys maaliskuussa 2021: Vanhin vuonna 2020 (Härmä).

Lisäyksiä maalis- ja heinäkuussa 2022: Vanhimmat vuonna 2022 (Qvist, Nieminen). Selma Tuomisen toinen etunimi. Hautakivilinkit päivitetty.

Lisäyksiä huhtikuussa 2023: Vanhimmat vuonna 2023 (Nieminen, Kissala).

Suomen vanhimmat ihmiset
URN:NBN:fi-fe201201011001

©Tuomas Salste