Suomen vanhimmat ihmiset

Kuka oli Suomen vanhin asukas? Kuinka pitkään vanhimmat ovat eläneet? Koska viimeinenkin 1800-luvulla syntynyt on kuollut? Millaisia ikäennätyksiä on saavutettu? Tilastot kertokoot.

Suomen vanhin asukas tilastoissa

Suomessa on jo satojen vuosien ajan pidetty kirjaa ihmisten syntymästä ja kuolemasta. Alkujaan tiedot kirjattiin kirkonkirjoihin, sittemmin muihinkin väestörekisteriasiakirjoihin. Tilastokeskus (ent. Tilastollinen päätoimisto) on jalostanut näistä tiedoista yhteenvetoja jo vuosikymmeniä. Kuolinikätilastot syntymävuosineen on saatavissa vuodesta 1878.

Tilastoista voidaan etsiä vanhimmiksi eläneiden tiedot. Tarkkoja henkilötietoja ei tilastoissa yleensä ole, mutta niistä näkyy kuitenkin syntymävuosi, kuolinikä ja sukupuoli. Monista on lisäksi ilmoitettu asuinalue tai siviilisääty kuollessa.

Seuraavassa taulukossa lueteltu on omana aikanaan vanhimmat Suomen asukkaat kuolinvuosittain. Taulukkoon on 1800- ja 1900-luvuilta otettu ne asukkaat, jotka ovat päätyneet myös Suomen viralliseen tilastoon. 2000-luvun vanhimmat on lueteltu Wikipedian mukaisina, tarkistusten jälkeen. Epäluotettaviksi katsotut tiedot on jätetty pois. Vuosilta, joilta tietoa ei ole annettu, on Suomen vanhin ollut vielä elossa. Ts. esimerkiksi vuonna 1879 on vanhin asukas tilaston mukaan ollut 1779 syntynyt mies (k. 1881).

Lähteet: 1878–2001 Tilastokeskus Väestömuutokset. 1989–2010 Tilastokeskus Väestörakenne.
Henkilötiedot: 1968, 1975–1978, 1983–1985 Guinness, 1989–1990 & 1994 HS, 2000–2010 Wikipedia.

Vähintään 110-vuotiaaksi eläneet on korostettu. Ilmoitettu paikkakunta on kuolinpaikka (suluissa synnyinpaikka–kuolinpaikka). Vanhimmissa tilastoissa on ilmoitettu uskontokunta. Yhtä kreikkalaiskatolista lukuunottamatta kaikki olivat luterilaisia.

Taulukosta voi päätellä Suomen kulloisimmankin vanhimman asukkaan. Siitä näkee myös ikäennätykset. Lisäksi taulukosta näkee, koska viimeistään vuonna x syntyneet ovat kaikki kuolleet ja kääntäen, onko vuonna x syntyneitä vielä voinut olla hengissä. Taulukosta ei sen sijaan näe niitä vanhuksia, jotka eivät aivan ehtineet Suomen vanhimmiksi.

Taulukon kattamana aikana Suomen vanhimmaksi elänyt asukas on ollut Lempi Rothovius, joka kuoli 112-vuotiaana vuonna 2000. Suomen vanhimmaksi elänyt mies oli puolestaan 111 vuoden iän saavuttanut Aarne Arvonen (k. 2009).

Vuonna 1883 kuolleesta 102-vuotiaasta kerrotaan ko. vuoden tilastossa seuraavasti:

"Naimaton vanha naispalvelia Korpon pitäjässä, joka nuoruudessaan oli ollut palveluksessa muun muassa tunnetun tietäjän, mamselli Arvidsson'in luona Tukholmassa ja sittemmin myöskin jonkun aikaa professori M. Caloniuksella Turussa, oli syntynyt syyskuun 8 p:nä 1780 ja kuollessaan 102 vuotta ja 8 kuukautta vanha."

Vuonna 1900 ennätysvanhaksi eläneestä 108-vuotiaasta Lovisa Rosenlundista kuolinvuoden tilasto kertoo näin:

"Puheenalainen nainen, itsellisen leski Lovisa Antintytär Rosenlund, oli nimittäin syntynyt Jomalan pitäjässä huhtikuun 14 p:nä 1792 ja kuoli siellä syyskuun 28 p:nä 1900. Seurakunnan kirkkoherra mainitsee hänen vielä muutamia kuukausia ennen kuolemaansa olleen »hyvässä terveydessä, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, niin että hän m. m. esteettömästi voi lukea kirjasta käyttämättä silmälaseja«."

Rosenlundin saavuttama 108 vuoden ikä oli ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Kukaan muu 1700-luvulla syntynyt suomalainen ei tilastojen mukaan elänyt 1900-luvulle asti, ei ainakaan Suomessa.

Pitkäikäisyys yleistyi seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvulla syntyneistä 2000-luvulle asti sinnitteli jo 245. Viimeinen 1800-luvulla syntynyt suomalainen oli Wikipedian mukaan vuonna 2009 kuollut Aarne Arvonen.

Tietojen luotettavuudesta

Tiedot on ilmoitettu Suomen virallisen tilaston mukaisina. Varsinaisia lisätarkistuksia kirkonkirjoista tms. ei ole tehty. Lisätietoja on saatu Guinnessin ennätyskirjoista, Helsingin Sanomien arkistosta ja Wikipediasta. Vuosina 1989–2009 vähintään 110-vuotiaina kuolleiden tiedot on tarkistettu teoksesta Skytthe ym (2010).

Osa tiedoista voi olla epäluotettavia. Kannattaa ottaa huomioon, että kansalaisten ikä ja syntymävuosi rekisteröitiin aiemmin epätarkasti. Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä epätarkemmiksi tiedot käyvät. Syntymäaika kyllä kirjattiin kirkonkirjoihin. Kopiointi- ja muut virheet olivat kuitenkin tavallisia. Ei ollut tavatonta, että ihminen merkittiin kuollessaan vanhemmaksi (tai nuoremmaksi) kuin mitä hän todellisuudessa oli. Ikäennätyksiin kannattaa suhtautua tämän vuoksi varauksella.

Tilastokeskuksen tiedot on saatavissa vain vuoden tarkkuudella. Taulukosta voi puuttua yksittäisiä vanhimpia asukkaita, jotka päivien tarkkuudella laskien sinne kuuluisivat. Näin on voinut käydä, jos a) vanhinta vainajaa päivänkin nuorempi ikätoveri on elänyt seuraavaan vuoteen, tai jos b) vanhin vainaja on elänyt päivänkin pidempään, mutta syntynyt vasta seuraavana vuonna kuin vanhimmaksi ilmoitettu. Seuraavat vanhukset voivat mahdollisesti kuulua kategoriaan a: nainen 1827–1928 (100 v); nainen 1885–1992 (106 v); nainen 1887–1995 (107 v). Lisätietojen puuttuessa heitä ei ole voitu taulukkoon kirjata.

Lisäksi on oletettu, että vanhukset ovat pysyneet Suomessa. Maahan- tai maastamuuttoa ei ole otettu huomioon. On mahdollista, vaikkakin oletettavasti harvinaista, että Suomen vanhin muuttaa Suomesta. Hänen kuolemansa ei kirjautuisi tilastoon ja hän siis puuttuisi taulukosta. Vastaavasti on mahdollista, että Suomeen muuttaa kaikkia muita vanhempi ihminen, jolloin edellinen Suomen vanhin asukas voisi puuttua taulukosta.

Pois jätetyt ikäennätykset

Edellä olleessa taulukossa ei ole otettu huomioon seuraavia ikäennätyksiä:

104 v ja 105 v – Suistamon ennätysvanhat naiset (k. 1888, 1890 ja 1892 Suistamo)

Vuosien 1888, 1890 ja 1892 kuolleiden tilastoissa esiintyy Suomen vanhimpina peräti kolme Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan jäsentä, jotka kaikki olivat naisia. He olivat kaikki ajankohtaan nähden ennätysvanhoja. Tilastojen mukaan heidän elinaikansa olivat: 1784–1888 (104 v), 1785–1789 (105 v), 1786–1892 (105 v).

On epätodennäköistä, että samaan seurakuntaan osuisi yhtäkkiä lähes vuosittain ennätysvanhoja. Todennäköisemmin kuin pitkästä iästä ennätykset kertovat väestökirjanpidon tasosta. Suistamon kastettujen luettelo alkaa tiettävästi vasta 1791. Vuoden 1900 tilastokin epäilee jälkikäteen Suistamon ennätysnaisten ikiä:

"... leski Irina Ignatjeva Suistamon kreikkalais-katolisesta seurakunnasta, jonka ilmotettiin syntyneen vuonna 1787 ja kuollessaan vuonna 1892 olleen 105 vuotta täyttänyt. Mainitsemista ansaitsee, että samassa seurakunnassa v. 1888 kuolleen lesken Eudokia Markovan niinikään ilmotetaan saavuttaneen saman tavattoman korkean ijän. Molempain viimemainittujen tiedonantojen luotettavuutta näyttää kutenkin voitavan epäillä." (huom. vuosissa epätarkkuutta alkup. tilastoon nähden)

Jäävät pois taulukosta, koska iät ovat epäluotettavat.

114 v – Ulla Asikainen, k. 17.2.1911 Kerimäki

(väitetysti s. 10.2.1797 Rantasalmi)

Virallisten tilastojen mukaan Asikainen olisi ollut Suomen kaikkien aikojen vanhimmaksi elänyt ihminen. Kuolinvuoden tilastossa kuitenkin mainitaan, että Asikaisen kuolinikä oli erikseen kysyttäessä ilmoitettu epävarmaksi. Asikainen esiintyy Suomen vanhimpana jo väestölaskennassa sekä 1900 että 1910 – tosin jo tuolloin hänen ikänsä herätti kummastusta. Ikäero muihin tuon ajan vanhuksiin nähden oli huomattavan suuri. Myöhemmin Terho Asikainen on selvittänyt, että ainakin Ullan syntymämerkinnäksi luultu 10.2.1797 Rantasalmella on virheellinen.

Jää pois taulukosta, koska ikä on epäluotettava.

117 v – Maria Eufrosyne "Mari" Andersson, k. 24.8.1946 Helsinki

(väitetysti s. 24.12.1828 Viipuri)

Usein toistetun väitteen mukaan 117-vuotiaaksi elänyt Maria Andersson olisi saattanut olla Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin ihminen. 117-vuotias olisi maailmankin mitassa hyvin vanha. Andersson olisi elänyt peräti 9 vuotta vanhemmaksi kuin Suomen tuolloinen ikäennätys oli.

Anderssonin iälle ei ole todisteita. Syntymäaikaa ei ole voitu tarkistaa kirkonkirjoista. Väitetty 24.12.1828 perustuu tiettävästi Anderssonin äidin Raamattuun tekemään merkintään. Lehtitiedon mukaan syntymävuosi Helsingin kirkonkirjassa olisi ollut 1829 (HS 24.12.1933). Andersson ei esiinny väestölaskennassa 1940 eikä kuolleiden tilastossa 1946.

Myllymäki (1968, s. 38) on yrittänyt tarkistaa Anderssonin ikää. Hänen mukaansa Andersson ei ollut Helsingin seurakunnissa kirjoilla lainkaan. Sen sijaan Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston korttiin oli syntymäajaksi merkitty 24.12.1828 ja syntymäpaikka-sarakkeeseen sanat Viipuri ja Vederlaks (Virolahti). Näiden paikkakuntien kirkonkirjoista Myllymäki ei Anderssonia tuon päivän kohdalta löytänyt, ei myöskään samalta päivältä muilta vuosilta. Sen sijaan hän löysi ko. paikkakuntien kirkonkirjoista 1827–1840 peräti kahdeksan Maria Anderssonia, joista ei kuitenkaan selvinnyt, kuka olisi oikea henkilö. Myllymäki toteaa myös, että Maria oli oleskellut ulkomailla ja hänen muuttokirja-asiansa olivat ehkä siksi jääneet hoitamatta. Johtopäätöksenä Myllymäki katsoo, että Marian syntymäpäivässä tai -vuodessa on virhe ja ikään on suhtauduttava varauksella.

Hiski-haun perusteella Viipurissa tai Virolahdella ei ole syntynyt ainoatakaan Maria Eufrosyneä vuosina 1827–1850. Viipurin ortodoksien kastettujen tiedot tosin puuttuvat vuoden 1828 tienoilta, mutta toisaalta ei ole tiedossa, että Maria olisi ollut ortodoksi. Helsingissä on tuona aikavälinä syntynyt yksi ainoa Maria Euphrosyne, nimittäin 28.7.1839 (isä muurarinkisälli Antti Lindholm, äiti Eva). Antti Lindholm mainitaan kerran vahtimestariksi, ja Maria Andersson onkin kertonut isänsä olleen vahtimestarina. Tämä perhe kuitenkin muutti Ahvenanmaalle 1844 ja jälkien seuraaminen on hankalaa, joten arvoitus on ratkaisematta.

Jää pois taulukosta, koska ei esiinny Tilastokeskuksen kuolleiden tilastossa ja ikä on epäluotettava.

105 v – Loviisa Kamppinen k. 1966 elokuu Yhdysvallat

(s. 20.12.1860 Kauhajärvi)

Kamppinen mainitaan aikansa vanhimmaksi suomalaiseksi (Alaspää 1966).

Jää pois taulukosta, koska ei esiinny Tilastokeskuksen kuolleiden tilastossa eikä ole kuollut Suomessa.

110 v – Andrei Kuznetsov k. 30.1.1984 Heinävesi

(s. 27.10.1873 Puola)

Munkki, tunnetaan myös nimellä Isä Akaki. Olisi ollut aikanaan Suomen vanhimmaksi elänyt mies. Oman ilmoituksensa mukaan oli kuitenkin syntynyt 30.10.1874 (Guinness 1976).

Jää pois taulukosta, koska ei esiinny Tilastokeskuksen kuolleiden tilastossa ja ikä on epäluotettava.

Ikäennätyksiä kirkonkirjoissa

Kirkonkirjoihin on kirjattu ihmisten kuolinikiä jo 1600-luvulta alkaen. Matkustakaamme hetkeksi menneille vuosisadoille tutkimaan, millaisia tervaskantoja ja ikipeikkoja papit ovat kirjoihinsa kynäilleet. Tulemme huomaamaan, kuinka käsitys ihmisen iästä on muuttunut.

Kuinka vanhaksi ihminen sitten voi elää? Jo Raamattu on ottanut asiaan kantaa:

Herra sanoi: "Minä en anna elämän hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta." (1. Moos. 6:3)

Vain 120 vuotta? Ei riitä mihinkään. Kirkonkirjoista löytyy paljon korkeampiakin ikäennätyksiä. Suomessa Raamattu ja kirkonkirjat ovat siis ristiriidassa.

Seuraavat ikivanhat vainajat on kaivettu Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta. Sinne on naputeltu kirkonkirjojen haudattujen luetteloita monien vuosisatojen ajalta. Varoitus: Iät tuskin ovat totta.

Lähde: SSS HisKi, haudatut, ikä vähintään 125 vuotta, tammikuu 2012. (h)=hautauspäivä

Kirkonkirjoista löytyy suorastaan käsittämättömän vanhoja vainajia. Näillä ikäennätyksillä tuskin on paljonkaan tekemistä todellisen iän kanssa. Olkoot ne tässä muistutuksena kirkonkirjojen pidosta ennen vanhaan. Ennätykset näyttävät olevan ajalta, jolloin todellinen syntymähetki ei vielä ollut kirjoissa ja kansissa. Kun syntymävuosi ei ollut tiedossa, se piti arvioida. Niin huima ikä löysi tiensä papin kirjaan.

HisKin tiedot kattavat vaihtelevasti ajan 1600-luvun lopulta 1800–1900-lukujen taitteeseen. Haudattujen tallennus tietokantaan on tätä kirjoitettaessa kesken; uusia "ikäennätyksiä" voi ilmaantua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että raamatunjae, jossa säädetään ihmisen iäksi korkeintaan 120 vuotta, pitää Suomen virallisen tilaston nojalla paikkansa. Jos kuitenkin nojaa papin sanaan eli kirkonkirjoihin, raamatunjae ei pidä paikkaansa. Lukijan pohdittavaksi jääköön, luottaako mieluiten Raamattuun, papin sanaan vai viranomaisten tilastoon.

Lähteet

• Alaspää Samuli: Mitäs me 100-vuotiaat. Kirjakukko 1966.
• Asikainen Terho: Kuka on Suomen vanhimmaksi elänyt ihminen? Kirjoitus Suku-forumilla 2.7.2010. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10986
• Guinnessin ennätysten kirja. Helsinki 1968.
• Guinness suuri ennätyskirja. 1974, 1976, 1980, 1982, 1983, 1984/85, 1986, 1987, 1988, 1989.
• Helsingin ruotsalais-suomalainen seurakunta: Lastenkirja 1828-1856 (I Ab:4) s. 328. Maria Euphrosynen perhe.
• Helsingin Sanomat 24.12.1933: Vanhin helsinkiläinen 105-vuotias Maria Andersson.
• Helsingin Sanomat 1.9.1946: Kuolleita. Maamme vanhin asukas Maria Andersson *24.12.1828 †24.8.1946.
• Helsingin Sanomat 5.5.1990: Suomen vanhin asukas Ida Virenius. HS Arkisto.
• Helsingin Sanomat 24.11.1994: Rouva Amanda Moksi, vanhin suomalainen. HS Arkisto.
• Helsingin Sanomat 11.10.1998, Antti Majander: Kaikkein vanhin vastaan vielä vanhempi. HS Arkisto.
• Helsingin Sanomat 3.1.2006: Suomen pitkäikäisin olikin helsinkiläinen Maria Andersson. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+pitk%C3%A4ik%C3%A4isin+olikin+helsinkil%C3%A4inen+MariaAndersson/1135219575094
• Hervonen Antti: Vuosisadan vartijat. Ikääntymisen suomenmestarit kertovat. WS Bookwell Oy 2001. ISBN 951-31-2056-2.
• Myllymäki Pauli: Satavuotiaat. Pitkäikäisyys ja sen ongelmat. Kustannusosakeyhtiö Tammi 1967.
• Skytthe Axel, Hervonen Antti, Ruisdael Celvin, Jeune Bernard: Supercentenarians in the Nordic Countries. Teoksessa: Maier, Gampe, Jeune, Robine & Vaupel (Eds.): Supercentenarians. Heidelberg [et al.]: Springer (2010). e-ISBN 978-3-642-11520-2. http://www.demogr.mpg.de/books/drm/007/2-10.pdf
• Suomen Sukututkimusseura: HisKi – Historiakirjojen hakuohjelma. Haudatut. http://hiski.genealogia.fi/hiski
• Tilastokeskus: PX-Web. Väestörakenne. Väestö iän (1-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan 1990 - 2010. Viimeksi päivitetty 2011-03-18 09:00.
• Tilastollinen päätoimisto / Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto. Väestötilastoa. Väkiluvunmuutokset / Väestömuutokset. SVT VI. Vuodet 1878–2001.
• Wikipedia: Luokka:Yli 110-vuotiaiksi eläneet suomalaiset ja Luokka:Yli satavuotiaiksi eläneet suomalaiset, tammikuun alun 2012 mukaisina. fi.wikipedia.org

Suomen vanhimmat ihmiset
URN:NBN:fi-fe201201011001

©Tuomas Salste